Työelämäopinnot ja monipuolinen tutkinto ovat avainasemassa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ajatellen. Työelämän tarpeita ja vaatimuksia on tärkeää tuoda opiskelijoille selvästi esille jo opintojen alusta alkaen. Esimerkiksi aineenopettajiksi aikoville on hyvä kertoa selvästi, mitkä aineyhdistelmät ovat työllistymisen kannalta hyviä ja minkä sivuaineen puuttuminen tutkinnosta hankaloittaa oleellisesti tietyn pääaineen aineenopettajana työllistymistä. Yliopiston tehtävä on antaa opiskelijoille ajankohtaista tietoa työelämän vaatimuksista ja ohjata opiskelijoita rakentamaan tutkintonsa alusta alkaen siten, että yhdessä omien kiinnostuksen kohteiden kanssa se vastaa työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin.

Opinto-ohjauksen ja työelämäopintojen tarkoitus on luoda opiskelijalle konkreettinen kuva työelämän vaatimuksista ja työelämän todellisesta luonteesta. Opettajaopiskelijoille mahdollisuuden työelämään tutustumiseen tarjoaa opetusharjoittelu, minkä tapaisia opintoja tulisi mahdollisuuksien mukaan sisällyttää myös muidenkin kuin ainoastaan opettajan uraa tavoittelevien opiskelijoiden tutkintoon. Eri laitokset tarjoavat jo nyt vaihtelevan määrän työelämäopintoja, mutta jatkossakin näiden opintojen määrään ja ennen kaikkea hyödyllisyyteen on kiinnitettävä huomiota.

Työelämäopinnot auttavat opiskelijaa löytämään oman alansa ja luomaan työllistymisen kannalta tärkeitä kontakteja jo opiskelujen aikana, mikä puolestaan tekee työelämään siirtymisestä entistä sujuvampaa. Työelämäopintoja tulee tarjota opiskelijoille tasavertaisesti. Esimerkiksi aineenopettajaopiskelijoille tulee olla mahdollisuus suorittaa muitakin kuin suoranaisesti opetusalaan liittyviä työelämäopintoja.

Vaikka yhteiskunnallisessa keskustelussa yliopistokoulutuksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena nähdään opiskelijoiden siirtämisen nopeasti työelämään, ei yliopiston ensisijaisena tehtävänä tule olla tarkoitushakuisesti urauttaa opiskelijoita heti opintojen alkuvaiheesta lähtien. Mikäli opiskelija itse haluaa rakentaa tutkintonsa useampaa urapolkua palvelevaksi, on se opiskelijan oma valinta ja häntä tulee siinä tukea. Konkreettisesti yliopiston urauttava vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, ettei kaikkia opintoja suositella suoritettavaksi aineenopettajakoulutuksessa oleville opiskelijoille.

Se että opiskelija suorittaa opettajan pätevyyden antavat opinnot, ei tarkoita automaattisesti sitä, että opiskelija ei olisi halukas sisällyttämään tutkintoonsa myös muita uravalintoja tukevia opintoja. Laajan tutkinnon suorittaminen ei tarkoita automaattisesti opiskeluajan pidentymistä, vaan suoritustapojen joustavuutta lisäämällä opiskelijalla on mahdollista suorittaa aktiivisesti muitakin opintoja esimerkiksi opetusharjoittelun ohella. Opettajuus saattaa olla opiskelijalle ainoastaan yksi mahdollisuus muiden tulevaisuuden suunnitelmien joukossa. Muita uravaihtoja opettajaopiskelijalle voivat olla esimerkiksi jatko-opiskelu tai työskentely yksityisellä sektorilla.

Opiskelijoita tulisi kohdella tasavertaisesti akateemisen tutkinnon suorittavina opiskelijoina, ei ainoastaan yhden urapolun valinneina ja tietylle alalle erikoistuvina opiskelijoina. Monipuolinen tutkinto palvelee opiskelijan itsensä lisäksi myös työelämää, jossa vaaditaan yhä enenevissä määrin laajaa tietotaitoa ja osaamista eri tieteenaloilta. Laaja tutkinto on erilaisia urapolkuja mahdollistava ja se tuleekin nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena pakon sijaan. Mahdollisuus laaja-alaisuuteen ei tarkoita, ettei tulevasta urastaan varma opiskelija saisi yhä erikoistua haluamallaan tavalla. Opiskelijat voisivat tulevaisuudessakin keskittyä täysipainoisesti esimerkiksi ainoastaan opettajana työllistymisen kannalta oleellisiin opintoihin, mikäli kokevat sen itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi.

Vaikka opiskelijoiden oma aktiivisuus tulee edelleen olla avainasemassa urasuunnittelussa ja oman tutkinnon rakentamisessa, on yliopistolla tärkeä rooli tiedon ja erilaisten mahdollisuuksien tarjoajana. Yliopistokoulutuksen tulee jatkossakin tarjota opiskelijoille yleissivistävä koulutus, ei ainoastaan kapeakatseisesti yhteen uraan tähtäävää tutkintoa.

Maiju Hirvonen

Historian opiskelija

Edustajistovaaliehdokas numerolla 200