Viime viikonloppuna järjestettiin Neste Oil Rally Finland eli Jyväskylän rallit. Ralleihin tarvitaan joka vuosi suuri määrä talkoolaisia erityisesti järjestyksenvalvontaan. Tänäkin vuonna joukko keskisuomalaisia kokoomuslaisia otti osaa talkoisiin. Myös moni Jyväskylän kokoomusopiskelijoiden hallituksen jäsen oli mukana talkoilemassa. Olin kerännyt meitä isomman porukan kasaan, sillä valmistaudumme syksyn edustajistovaaleihin.

Meidät tunnetaan kampuksilla varmasti monesta eri asiasta, mutta tyypillisin esimerkki lienee kirpakkana syyspäivänä nenään leijaileva kahvin tuoksu ja poliittinen keskustelu. Kokoomusopiskelijat jakavat taas lämmintä kahvia, kuumaa makkaraa ja haastavat ihmisiä ajattelemaan. Siitä jos jostain huomaa, että vaalit ovat tulossa. Aivan oikein, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit valloittavat kampukset syksyllä. Edustajistoon valitaan 41 edaattoria käyttämään ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa ja istumaan noin 650 000 euron rahakirstun päällä.

Haluamme tarjota syksyn tulevissa vaaleissa jälleen kuumaa kahvia, makkaraa ja mitä näitä nyt on. Se ei ole ilmaista eikä edes maksutonta. Ei meillä harmillisesti ole seteleitä heiteltävänä vaan rahaa käytetään kokoomusmaisen hallitusti. Meillä ei ole myöskään isoja sponsorituloja tai tukia, päinvastoin. Monet ryhmät ja yhdistykset saavat joko JYYltä tai kaupungilta tukea, me emme. Jos tarvitsemme rahaa, me teemme työtä sen eteen: siivoamme, myymme haalarimerkkejä ja teemme talkootyötä niin kuin junnujoukkueet tapaavat tehdä.

Ralleissa pisin yksittäinen työvuoro eräällä talkoolaisella oli aamuseitsemästä iltayhteentoista asti eli 16 tuntia putkeen. Muilla vuorot olivat siltä väliltä. Tuo sisukas talkoolainen tuumasi vuoronsa lopuksi, että jaloissa ja selässä tuntuu hieman kyllä. Vuorot tehtiin alusta loppuun kunnolla eikä kukaan valittanut. Taukotilassa, silloin jos taukoja siis oli, ei puhuttu sote-uudistuksesta tai kuinka paljon rahaa yhdistys talkootöistä saa. Siellä kysyttii, tarvitaanko jossain apua tai tarvitaanko jäämään pidemmäksi aikaa, tsempattiin kaveria ja vaihdettiin kuulumisia. Nämä ihmiset ovat tottuneet tekemään työtä muidenkin hyväksi.

Syksyn vaaleja kohti

Olemme olleet tekemässä isolla porukalla ensin presidentinvaaleja ja sitten kunnallisvaaleja hyvällä menestyksellä, mutta nyt on aika tehdä omat vaalit. Kun puoluetasolla vietetään niin sanottua järjestöllisen kehittämisen vuotta, niin me valmistaudumme vaaleihin jälleen. Olemme kehittyneet erittäin hyvin myös järjestönä ja sen työn hedelmiä kannamme  ylpeänä näytille syksyllä. Olemme valmiita syksyyn ja yhtä innokkaita näyttävät olevan ystävämme eri kaupungeissa. Odotamme jo syksyä, sillä haluamme olla vaikuttamisen ytimessä ja tehdä oman osuutemme.

Teemme edustajistovaalit sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan eli JYYn että Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan eli JAMKOn puolella. Vaalipöhinä alkaa molemmissa samaan aikaan ja samalla tyylillä, mutta ne ovat kuitenkin eri vaalit. Jamkolaiset valitsevat edustajistonsa joka vuosi, kun jyyläiset kahden vuoden välein. Olimme viime vuonna ensimmäistä kertaa mukana ammattikorkeakoulun puolella, joten työtä siellä puolen on selkeästi enemmän. Työ ammattikorkeakoulun puolella on enemmän perustavanlaatuista tai ideologista, sillä siellä poliittinen sitoutuneisuus on tabu. Koulutusalajärjestöt hallitsevat isoa rahakirstua ja tekevät päätökset. Tilanne ei ole sen helpompi  yliopistolla, jossa vallitsee sitoutumiskammo, mutta olemme valmiita molempiin ympäristöihin. Etsimme lisää motivoituneita ehdokkaita ja talkoohenkisiä ihmisiä tiimiimme.  Etsimme ihmisiä, jotka haluavat osalistua.

Syksy tulee olemaan mielekästä aikaa vaikkei poliittinen laulu enää entisvuosien tapaan kampuksilla raikaa. Vaalit on erittäin hyvä mahdollisuus pysähtyä aidosti kuuntelemaan tavallisia opiskelijoita hetkeksi. Heitä tulisi kuunnella enemmän ja ottaa opiksi. Valtakunnan poliitikoita moititaan helposti siitä, etteivät he pysähdy kuuntelemaan tavallisia ihmisiä. Ylioppilaskunnan edaattoreita, hallituksen jäseniä ja yliopiston johtoakin tahtoo vaivata sama kirous. Keskustelutilaisuudet ja lausuntokierrokset ovat ihan ymmärrettäviä tapoja, mutta ne saattavat näyttäytyä taviksen silmissä teennäisiltä.

Poliittisuutta ja todellista opiskelijasta välittämistä

Äänestysprosentti edustajistovaaleissa on ollut alle 30, minkä syy ei ole mikään Einsteinin arvoitus. JYY, sen edustajisto ja hallitus koetaan etäisenä byrokraattisena kabinettina, naamakuvina Ilokiven aulassa. Edes ylioppilaslehti Jylkkäri ei jaksa kirjoittaa edustajiston toiminnasta. On hieman surullista, että liian usein vaaleissa tyypillisin kysymys on ”Mikä se JYY oikeastaan on?”.

Yksi mainio ja yksinkertainen antibiootti tähän kiinnostuksen puutteeseen on säännöllinen jalkautuminen kampustasolle ja raportointi niille, joille edaattorit ja hallituksen jäsenet ovat vastuussa: opiskelijoille. Lausuntokierrokset tai vuoden jälkeen tehtävät synninpäästöt eli toimintakertomukset ovat tärkeitä, mutta olisi suuri avoimuuden edistysaskel, jos edaattorit ja hallituslaiset kirjoittaisivat näkyvästi enemmän siitä, mitä he juuri nyt tekevät ja mitä on tulossa työpöydälle lähiaikoina.  Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus helposti ja aidosti vaikuttaa asioihin ja osallistua ilman suuria marsseja, lakanoita ja tusseilla koristeltuja kylttejä.

Antibioottikuurista huolimatta ihmisille tulee infoähky kahden vuoden välein syksyllä. Eri ryhmiä on kymmenkunta, on sitoutuneita ja sitoutumattomia ryhmiä, ehdokkaitakin on useampi sata ja on niin erilaisia näkemyksiä ja vieläpä kaikki tietysti opiskelijan parhaaksi. Vieraat ihmiset yrittävät minuutissa vakuuttaa luennolle kiirehtiville opiskelijoille, kuinka he ovat kaikkea edistyksellistä tehneet opiskelijan hyväksi ja kuinka heillä on hienoja visioita opiskelijan parhaaksi. Niin, ja muistathan äänestää!

Infoähkyn lisäksi vastakkainasettelun aika herää jälleen syksyllä eloon hetkeksi ja sen pienen hetken ajan myös politiikka on aidosti läsnä kampuksilla. Poliittisesti sitoutuneet ryhmät kampanjoivat yhdessä kohtaa ja sitoutumattomat ryhmät toisessa. Tätä niin dramaattisesti meidät toisistamme erottavaa tekijää yritetään selventää ohikulkeville opiskelijoille syksyllä. Kun vaalit ovat ohi, politiikka kuitenkin kitketään visusti pois kampuksilta ja karkotetaan kauemmaksi kuin mitä on matka Mattilanniemestä Ohjelmakaaren huipulle.

Poliittinen sitoututuneisuus ei tarkoita, että joku muu kertoo, mitä tai miten jostakin asiasta tulisi ajatella. Poliittinen sitoutuminen on tietynlaista pysyvyyttä, luotettavuutta ja ennustettavuutta päätöksenteossa ja etenkin asenteessa koko toimintaan. Taustalla ovat tärkeimpänä omat arvot ja asenteet, niitä ei valmiiksi kenellekään anneta. Järjestön ja toiminnan eteen tehtyjä tunteja ei lasketa vaan sitä tehdään työn itsensä ja tavoitteisiin pääsemisen vuoksi. Ympärillä on loistavia ihmisiä, mutta rakenteet pysyvät, vaikka ihmiset lopulta vaihtuvat.

Rakenteeseen sisältyy se, että olemme tottuneet leikkimään isolla hiekkalaatikolla ja haluamme tuntea ison pihan muita vaikuttajia. Haluamme kuitenkin keskittyä nimenomaan oman hiekkalaatikomme asioihin. Emme tänäkään vuonna lähde parantamaan maailmaa liittymällä esimerkiksi erilaisiin tukijärjestöihin tai vaatimalla pakollista kasvisruokapäivää vaan haluamme pienillä teoillla rakentaa opiskelijoille aidosti joustavat ja monipuoliset mahdollisuudet opiskelunsa tueksi.

Viime viikonloppuna rallikuskeilla ja talliväellä oli ralleissa mieletön urakka ja parhaimmillaan luvassa oli mainetta, kunniaa ja paljon rahaa. Sankarin viittaa soviteltiin milloin kenenkin harteille ja ihmiset hurrasivat, kun he saapuivat Paviljongille.  Parrasvalojen varjoon kerääntyneet talkoolaiset taputtivat toisiaan olalle urakan päätteeksi. Nämä kellon ympäri muiden hyväksi työtä tehneet talkoolaiset pakkasivat vuoronsa lopuksi kassinsa ja lähtivät kotiin. Heille ei hurrattu eikä heitä seppelöity, ja silti he tulevat mielellään ensi vuonna uudelleen.

Jori Hurula,

Jyväskylän Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja ja vaalipäällikkö