Aloitteet

Kokoomusopiskelijoiden edustajistoaloite 15.3.2011

Tiedekunnat ja laitokset haluavat suojella opiskelijoidensa etuja välittämällä kohdennettua tietoa harjoittelupaikoista kansioiden ja sähköpostilistojen välityksellä. Epäilemättä monella laitoksella homma toimii sujuvasti siten, että opiskelijat saavat tarvittavaa tietoa harjoittelusta joko henkilökohtaisen opastuksen tai hyvin hoidetun tiedotuksen avulla. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita.

”Tarjolla hyvä humanisti.” Näin myyvästi yliopistomme suurin tiedekunta markkinoi internetissä tuhansien opiskelijoiden osaamista työnantajille – olettaen, että arvoisa työnantaja onnistuu löytämään oikean sivun useiden alavalikoiden kautta. Siellä sentään luvataan, että “työnantajana saatte käyttöönne laitoksen ja tarvittaessa koko tiedekunnan tiedotusarsenaalin sopivan harjoittelijan löytämiseksi.” Todellisuus voi kuitenkin yllättää.

Humanista alaa opiskeleva ystävämme oli kiinnostunut yliopiston tarjoamasta tuesta, koska oli kuullut salamyhkäisiä kertomuksia sen olemassaolosta. Hän oli halukas järjestämään itselleen harjoittelupaikan. Tiedonmetsästysmatka yliopiston syövereissä päättyi kuitenkin lyhyeen. Laitoksella ei ollut tietoa siitä, miten mahdollinen tuen hakeminen kannattaisi hoitaa tai keneltä kysyä lisää neuvoa. Henkilökunnan resurssit eivät välttämättä riitä tehokkaaseen tiedonhankintaan yliopistobyrokratian joka osa-alueella, joten on järkevämpää kiinnittää huomiota toimimattomaan rakenteeseen kuin yksittäisen laitoksen sorsimiseen. Ongelma ei nimittäin koske vain yhtä tiedekuntaa, vaan koko yliopiston työelämäyhteistyö on pirstaloitunutta myös harjoittelun osalta.

Oman alan harjoittelulla on keskeinen rooli koulutusta vastaavan työpaikan saamisessa. Huolimatta Jyväskylän yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden tärkeästä työstä ja yrityksestä keskittää työelämäyhteistyö saman katon alle, tehtävää on vielä paljon. Tieto harjoittelupaikoista on hajallaan sähköpostilistoilla, pölyttyneissä kansioissa kampuksella, opiskelijajärjestöissä ja piilotettuna yliopiston internetsivujen alasivuille eri kategorioiden alle. Kukaan ei vastaa toiminnasta täysipäiväisesti tai keskitetysti, vaan tekee sitä muiden tehtävien ohessa. Tiedekunnat ja laitokset hoitavat asian itsenäisesti ja parhaaksi katsomallaan tavallaan. Harjoittelu- ja rahoituskäytännöt vaihtelevat järkevästä käsittämättömään; kenenkään opiskelijan ei tulisi joutua tilanteeseen, jossa hän joutuu jälkikäteen harjoittelumahdollisuuden saatuaan hakemaan rahoitusta työtä varten, varsinkin kun monet työnantajat vaativat tiedon etukäteen.

Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus väittää, että harjoittelutukea pitäisi myöntää vastuuttomasti opintoihin liittymättömän harrasteen tukemiseen tai muutenkaan työhön, jota ei voi liittää tutkintoon. Haluamme kuitenkin tuoda esille, että voimakkaasti toisistaan eriävät harjoittelukäytännöt asettavat eri tiedekunnissa opiskelevat hyvinkin erilaisiin asemiin. Yhtenäiset harjoittelukäytänteet eivät hyödyttäisi vain vaikeasti työllistyvillä aloilla opiskelevia henkilöitä. Yhtenäinen toimintamalli antaisi ammattimaisen kuvan yliopiston toiminnasta tahoille, jotka eivät nykyisellään osaa hyödyntää yliopiston ja sen opiskelijoiden läsnäoloa kaupungissa.

Harjoittelupaikkaa tarjoaville yrityksille ja yhteisöille on tärkeää, että harjoittelun pelisäännöt ovat selkeät. Työnantaja voi törmätä tilanteeseen, jossa hänen harjoittelutarjouksensa päätyy eri tahojen käsiteltäväksi eri mappeihin. On kiitettävää, että jotkut laitokset markkinoivat opiskelijoita tekemään lopputöitä, mutta ei liene kenenkään etu, että toiminnan pitkäjänteisyys jää laitoksen markkinoinnista vastaavien Excel-tiedostojen tai muistikuvien varaan. Yliopiston oma harjoittelulle ja graduyhteistyölle omistettu internetportaali korjaisi asian. Sellainen on jo useissa yliopistoissa joko julkisesti selailtavana tai salasanan takana.

On edelleen tärkeää ymmärtää, etteivät harjoittelijaa hakevan tahon tarpeet rajaudu tiedekuntarajojen mukaan. Pahinta kuitenkin on, etteivät paikalliset julkiset tai yksityiset tahot ole tietoisia yliopisto-opiskelijoiden saamasta harjoittelutuesta. Yliopiston ylläpitämä erillinen harjoitteluportaali rohkaisisi eri tahoja vähitellen tarjoamaan harjoittelu- ja gradumahdollisuuksia yliopisto-opiskelijoille.

Kaupungin edustajat miettivät kuumeisesti, mikseivät opiskelijat siirrä kirjojaan Jyväskylään. Työnantajat eivät hahmota, mitä yliopisto ja suurin osa sen opiskelijoista puuhastelee kaupungissa. Opiskelijat eivät tiedä, miksi jäisivät tänne. Olisiko aika tehdä kasvojenkohotus yliopiston harjoittelu- ja työelämäyhteistyön saralla tilanteen parantamiseksi?

Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi

• Harjoitteluportaali. Jyväskylän yliopisto tarvitsee yhteisen harjoitteluportaalin, kuten Helsingin ja Tampereen yliopistoilla (linkki: http://www.uta.fi/rekrytointi/harjoittelupp.htm ) on. Repalinja ei pysty palvelemaan nykyisiä vaatimuksia ja sen aktiviteettitaso on erittäin alhainen. Kaikki harjoittelutarjonta tulee laittaa tietokantaan, kuten myös tarjolla olevat graduaiheet, jotta opiskelijoiden on helppo löytää ne. Yrityksien tulee pystyä lisäämään omia paikkojaan niin halutessaan.

• Henkilövetoinen palvelu. Toiminta ei saa olla nimettömän palvelun varassa, vaan yliopistolla tulisi olla tehtävää varten asetettu työntekijä, joka henkilökohtaisesti huolehtii toiminnan koordinoimisesta ja tiedonvälittämisestä.

• Opiskelijoiden myynti ja markkinointi. Jyväskylän seudun yritykset, julkiset organisaatiot tai järjestöt eivät ole riittävän tietoisia yliopisto-opiskelijoiden harjoittelusta. Jyväskylän yliopiston tulee aktiivisesti myydä sekä markkinoida opiskelijoiden osaamista työnantajille. Vastaavia esimerkkejä käytännön toteutuksesta on olemassa, mutta toiminta on ollut ajoittaista ja riittämättömän resursoitua.

• Työelämäkurssi. Jotta opiskelijat ovat tietoisia harjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksista, heille tulee järjestää aiheesta kaikille avoin kurssi. Osallistuminen kurssille voidaan palkita antamalla siitä 1-2 op:tä ja näin ollen varmistaa riittävä tiedonsaanti.

Aloitteen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallitusta selvittämään mahdollisuuksia toteuttaa yllämainitut toimenpide-ehdotukset yhdessä yliopiston, tiedekuntien tai muiden mahdollisten tahojen kanssa. Esitämme, että edustajisto lähettää aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten.

Jyväskylän kokoomusopiskelijat

Kokoomusopiskelijoiden edustajistoaloite 22.1.2011

Suomessa on kaiken kaikkiaan 110 000 jalkapallon lisenssiharrastajaa, joista 90 000 on nuoria ja 20 000 aikuisia. Viikottain lajia harrastaa 261 000 lasta ja nuorta, 121 000 aikuista ja 84 000 vapaaehtoistoimijaa. Näillä luvuilla jalkapallo on Suomen ylivoimaisesti suosituin urheilulaji. Tämän lisäksi laji on myös maailmanmittakaavassa harrastetuin ja seuratuin joukkuelaji.

Syitä jalkapallon suosioon on monia. Laji on äärimmäisen tasa-arvoinen urheilumuoto. Pelaamiseen tarvitaan vain maalit ja pallo, kun useat muut urheilulajit edellyttävät kalliiden varusteiden hankkimista ja hinnakkaiden peliympäristöjen rakentamista ja ylläpitoa.

Jalkapallo on myös Jyväskylässä seurattu urheilumuoto. Tästä huolimatta opiskelijoiden oman kentän, kampuksen kentän puitteet jalkapalloiluun ovat verrattain huonot. Suurin ongelma kentällä ovat maalit, jotka ovat kooltaan huomattavasti oikeita maaleja pienempiä. Sääntömääräiset maalit ovat leveydeltään 7,32 ja korkeudeltaan 2,44 metriä (Palloliiton Jalkapallosäännöt, sivu 6).

Nykyisten maalien ja virallisten maalien suuren kokoeron johdosta lajin luonne muuttuu suuresti kampuksen kentällä pelattaessa. Tarkoitus ei ole suinkaan poistattaa pieniä maaleja, vaan tarjota niiden lisäksi myös vähintään kaksi suurta maalia kenttää käyttäville. Tämä kannustaisi osaltaan opiskelijoita liikkumaan, sillä sijaitseehan kampuksen kenttä yliopistomme ytimessä.

Aloitteen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallitusta selvittämään mahdollisuuksia hankkia isot maalit kampuksen kentälle yhdessä yliopistoliikunnan tai muiden mahdollisten tahojen kanssa. Esitämme, että edustajisto lähettää aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten.

Jyväskylän kokoomusopiskelijat

Jyväskylän yliopiston Kokoomusopiskelijoiden edustajistoaloite 15.4.2010

Monilla opiskelijoilla on pieniä lapsia, mutta kampukselta ei löydy tarvittavia avattavia lastenhoitopöytiä esimerkiksi vaipan vaihtoon. Tämä vaikeuttaa kohtuuttomasti perheellisten opiskelijoiden opiskelua. Opiskelevien vanhempien haasteellista arkea ja opiskelua tulee mielestämme helpottaa tarjoamalla kunnolliset lastenhoitopöydät yliopiston alueella.

Ylioppilaskunnan tulee tukea myös nuoria lapsiperheitä, joista toinen tai molemmat vanhemmista opiskelee. Ylioppilaskunnan tuleekin selvittää, onko kampukselle mahdollista saada lastenhoitoon tarvittavia varusteita niille soveltuviin tiloihin. Yliopiston on tarjottava esteetön ympäristö opiskeleville vanhemmille, aivan kuten muille opiskelijoille.

Aloitteen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen selvittämään, onko kampukselle mahdollista saada lastenhoitoon tarvittavia varusteita sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Esitämme, että edustajisto lähettää aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten.

Jyväskylän yliopiston Kokoomusopiskelijat

Kokoomuksen ja Grönionin edustajistoaloite 15.4.2010

Opinkiven saunan tiloihin on hiljattain tehty mielivaltaisia muutoksia. Saunatilaa jakanut avattava sermi on poistettu ja sermin tilalle on asennettu kiinteä puuseinä. Edustajistolta tai hallitukselta ei ole kysytty suostumusta tähän eikä oletettavasti tilan suunnitelleelta arkkitehdiltakaan.

Myöskään tilan käyttäjien mielipiteitä ei ole huomioitu. Tämä seinä hankaloittaa merkittävästi saunatilan käyttöä sekä kadotti saunatilassa vallinneen dynaamisen tunnelman. Nykyisellä ratkaisulla tilan avaaminen yhdeksi isoksi saunatilaksi ei ole enää mahdollista, jos saunomassa on ns. vapaamielisempää porukkaa tai vain yhden sukupuolen edustajia.

Tämä on merkittävä heikennys esimerkiksi tiloja ulkopuolisille vuokrattaessa. Saunatilan väliin rakennettu berliinimuurin kaltainen seinä on muuri myös sukupuolten välille. Aiemmin sekä naiset että miehet ovat voineet keskustella saunassa sermin lävitse ongelmitta, mutta nykyinen kiinteä väliseinä eristää ääntä niin, että puhe ei enää kanna saunatilojen välillä.

Me Kokoomuksen ja Grönionin edustajistoryhmät koemme, että Opinkiven saunatilaan tehty väliseinä on purettava ja tila palautettava alkuperäiseen dynaamiseen muotoonsa. Tilaan tehdyt muutokset heikentävät tilan käytettävyyttä, tunnelmaa sekä ovat jo tässä vaiheessa heikentäneet Opinkiven saunatilan kysyntää vuokrasaunana. Tilaa jakava seinä on nähtävä vain väliaikaisena ratkaisuna. Esitämme aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten.

Jyväskylän yliopiston Kokoomusopiskelijoiden aloite Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolle

25.3.2010

Tenttikirjojen saatavuustilanne Jyväskylän yliopiston kirjastolla on ollut jo vuosien ajan heikko ja vaikeuttaa opiskelua monessakin suhteessa. Muun muassa opiskelun jaksotus vaikeutuu, joka johtaa tilanteeseen, jossa opiskelija ei pysy tenttiaikataulussa. On myös selvää, että opiskelun laatu kärsii, mikäli vaadittu opiskelumateriaali on jatkuvasti heikosti saatavilla.

On ajauduttu tilanteeseen, jossa kurssien vetäjät joutuvat jopa skannaamaan opiskelumateriaalia verkkoon lain pykäliä venyttäen. Tällainen toiminta asettaa eri kursseja käyvät opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistolla opiskelijoilla on mahdollisuus lukea joitakin tenttikirjoja e-kirjojen muodossa. Vaadimme, että tätä hienoa vaihtoehtoa pitäisi laajentaa koskemaan vähintään suosituimpien kurssien opiskelumateriaaleja. E-kirja ei suoraan korvaa kovakantista isoveljeään, mutta yhtä kaikki, se on loistava, edullinen ja kestävä vaihtoehto sekä kaikkien kurssilaisten saatavissa.

Aloitteen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen seuraaviin toimenpiteisiin:

1. selvittämään verkkokirjojen nykytilanne ja edellytykset niiden määrän kasvattamiseen.

2. raportoimaan edustajistolle tuloksista

3. ryhtymään toimenpiteisiin tulosten perusteella

Jyväskylän yliopiston Kokoomusopiskelijat