Tyhjillään seisovien sisäilmaongelmareliikkien suojeleminen ei palvele todellisuudessa kenenkään etuja. Huonoja kokemuksia on jo Seminaarenmäen rakennusten kunnostamisesta, sillä sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eikä niitä ole täysin saatu poistettua kunnostamisesta huolimatta. Suojelupäätös johtaisi kampusalueen yhä etenevään pirstaloitumiseen, mikä hankaloittaisi entisestään opiskelijoiden vaatiman kampusbussin saamista. Keski-Suomen museon tulisi ajatella rohkeasti kokonaisuutta eikä vain kapea-alaisesti vaatia sellaista, mikä merkittävästi vaikeuttaa sekä yliopiston että sen opiskelijoiden toimintaa.

Alue kenties kuvastaa Suomen yliopistolaitoksen kehitystä 1960-luvulta lähtien, mutta onko se peruste käyttökelvottomien rakennusten suojelemiseen? On otettava huomioon miten mahdolliset suojelupäätökset vaikuttavat yliopiston tulevaisuuteen ja imagoon. Seminaarinmäki-Mattilanniemi olisi toimiva kokonaisuus, jos vain rakennukset ajaisivat asiansa.

Mattilanniemen punatiilitalojen suunnittelijan, Arto Sipisen, mukaan jälkipolvet eivät anna anteeksi Sipisen suunnittelemien talojen purkamista (KSML 21.4.). Meidän mielestämme olennaisempaa on, etteivät opiskelijat ja henkilökunta tule antamaan anteeksi sisäilmaongelmista johtuvia sairauksiaan.

Mattilanniemestä ei tule tehdä ongelmarakentamisen ulkoilmamuseota.

Jyväskylän kokoomusopiskelijat

Päättyvällä vaalikaudella kokoomus on ollut suurimpia valtuustoryhmiä Jyväskylässä 16 valtuutetullaan. Opiskelijoita ryhmästä löytyy kaksi. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa ratkaistaan monessa kunnassa tulevaisuuden suunta, niin myös Jyväskylässä. On tärkeää, että myös opiskelijat kantavat vastuuta Jyväskylän kehittämisestä.

Nykyinen taloustilanne on vaikea ympäri Eurooppaa, mikä ei varmasti ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Kuntien tasolla tämä näkyy velkaantumisena ja resurssien niukentumisena. Keski-Suomen suurimpana kuntana Jyväskylän on kannettava vastuuta koko maakunnan kehittämisestä. Pieniä kuntia ei tule jättää yksin, sillä kaikki eivät selviä väestön ikääntymisen aiheuttamista ongelmista ja peruspalveluiden järjestämisestä.

Kuntauudistus tulee ottaa huomioon palveluja kehittäessä ja meidän onkin etsittävä jatkuvasti uusia tapoja tuottaa laadukkaita palveluja kuntalaisille. Kokoomuksen tavoitteena on terveempi kuntatalous, joka turvaa palvelut myös maailmanlaajuisten suhdannevaihteluiden keskellä. Yksikään suomalainen kunta ei voi kuvitella toimivansa eristäytyneenä muusta maailmasta.

Jyväskylän yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain lukuisia osaajia. Jyväskylän kaupungin on mahdollista vaikuttaa vastavalmistuvien työllistymiseen esimerkiksi tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja lisäämällä opinnäytetyöresursseja. Opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä, joiden ääntä on kuultava myös kunnallisessa päätöksenteossa.

Kokoomuksen Jyväskylä on vetovoimainen, sivistynyt ja yrittäjyyttä tukeva. Meille kunta on asukkaitaan palveleva toimija, eikä itsetarkoitus.

Jyväskylän kokoomusopiskelijat

Haluatko ULKOZUMBATA?
Nakertaako Titanicin uppoaminen 100 vuotta sitten?
Maistuisiko viini-ilta?

Nämä ja paljon muuta ohjelmaa luvassa kevään päätapahtumassa Jykon Kevätriehassa!

♦ Ulkozumbaa ammattilaisohjaajan vetämänä sekä futista Kortepohjan kentällä klo 17-18.30

♦ Palauttavaa saunomista Kortepohjan B-talon saunassa klo 18.30-20.00

♦ Kortepohjan Lillukassa lyhyitä puheenvuoroja vallasta ja vaikuttamisesta, viinien maistelua ja lauantai-illan huumaa klo 20-23

Pientä naposteltavaa tarjolla Lillukan viini-illassa, tuo halutessasi oma viinipullo tai muu OPM!

Jokainen on lämpimästi tervetullut tapahtumaan missä vaiheessa iltaa tahansa ulkozumbailemaan, saunomaan ja viettämään iltaa, myös sinä!

https://www.facebook.com/events/216526125116162/

Edustajisto kokousti torstaina 29.3.2012 vajaat neljä tuntia. Asialistalla oli muun muassa JYYn pääsihteerin sijaisen valinta, JYYn osallistuminen Perustulo –kansalaisaloitekampanjaan, Opinkiven fasiliteetit, opintotukilautakunnan edustajat, viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen/hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen viime vuoden toimijoille.

Edustajisto kuuli kaiken kaikkiaan viittä ehdokasta pääsihteerin sijaiseksi. Hakijat olivat Anna Lee, Antti Yli-Tainio, Ville Pekkala, Sami Tuori ja Ilkka Tiensuu. Äänestyksessä voiton vei JYYn kopo-sihteerinä toimiva Tuori (31 ääntä) ja tämän varajäseneksi valittiin toiseksi tullut Ville Pekkala (5)!

BIEN-Finland-perustuloverkoston Perustulo-kansalaisaloitekampanjaan osallistuminen herätti kiitettävän paljon keskustelua varsin yksimielisestä ja vähäsanaisesta perustuloiltakoulusta huolimatta.

Kampanjan mallineutraalius keräsi argumentteja sekä puolesta että vastaan. Vastustajat vetosivat muun muassa siihen, että mallineutraaliuden takia on mahdoton tietää mihin JYY on osallistumassa. Puoltajat taas muistuttivat, että kansalaisaloitteen tehtävä on viedä perustulo ja sosiaalituen kokonaisuudistus eduskunnan kautta parlamentaariseen valmisteluun. JYYllä ei ole esimerkiksi resursseja tai tarvetta määritellä mikä malli on sopivin.

Esille nousi myös, että perustulo hyödyttäisi ennen kaikkea opiskelijoita. On totta, että perustulon vaikutus opiskelijoille olisi positiivinen, mutta perustuloa ei silti pitäisi ajaa liialti eturyhmämentaliteetilla. Perustulo on kannatettava siksi, että sen vaikutus kokonaisuudelle on positiivinen eikä vain siksi, että opiskelijat hyötyvät siitä. Turhan byrokratian ja tukiviidakon karsiminen hyödyttää myös monia muita kuin vain opiskelijoita.

Kokoomusopiskelijoista kolme äänesti osallistumisen puolesta ja yksi tyhjää. Esitys kampanjaan osallistumisesta voitti äänestyksen selvästi.

Elina Hölttä ja Jori Hurula valittiin yleisen valintatoimikunnan suosituksesta opintotukilautakunnan varsinaiseksi ja varajäseneksi.

Nykyinen puheenjohtaja ja vuoden 1973-74 puheenjohtaja

Jyväskylän kokoomusopiskelijat nimitti Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin yhdistyksen kunniajäseneksi yhdistyksen kevätkokouksessa 20.3.2012 pitkäjänteisestä työstä yhdistyksen ja kokoomuslaisen opiskelijatoiminnan hyväksi.

Markku Andersson toimi opiskeluaikanaan aktiivisesti Jyväskylän Opiskelevassa Oikeistossa (JOO) eli nykyisessä Jykossa, ja ylioppilaskuntapolitiikassa JYYn puolella. Andersson toimi JOOn puheenjohtajana vuosina 1973 – 74.

Myös JYYn ja yliopiston puolella Andersson toimi aktiivisesti. Vuoden 1973 edustajistovaaleissa Andersson oli vaalien äänikuningas 48 äänellä JOOn saadessa yhdeksän edustajaa. Kaiken kaikkiaan Andersson toimi edustajistossa 1971 – 77, Kortepohjan ylioppilastoimikunnassa 1973 – 75 ja KOAS:ssa 1975 – 79. Lisäksi entinen puheenjohtaja toimi myös aktiivisesti yliopiston laitosneuvostoissa, osakunnassa ja Pörssi ry:ssä.

”Markun panos ja tuki JOOlle ja nyt myöhemmin Jykolle on ollut korvaamatonta. On hienoa, että puheenjohtaja vuosikymmenten takaaon yhä aktiivinen ja toimii sukupolvien välisenä siltana yhdistyksen ja sen historian välillä!”, linjaa vuoden 2012 puheenjohtaja Jere Lehtinen.