perttuHelsingin Sanomien tuore uutisointi herätti lukukausimaksukeskustelun talviuniltaan ja sai opiskelijaliikkeenkin heittämään ilmoille vuoden ensimmäisen kannanottonsa aiheesta. Kyseessä lieneekin jo varma kevään merkki. Viime vuonna herättelijänä toimi Arto Satosen aiheesta tekemä lakialoite, jonka allekirjoitti peräti 119 kansanedustajaa.

Kirjoitin tuolloin parikin kirjoitusta aiheesta käydystä keskustelusta (”Kestävätkö SYL:n väitteet päivänvaloa?” ja ”Jotain mätää Tanskanmaalla?”). En lähde tässä enää toistamaan näissä tehtyjä arvioita, mutta suosittelen ne silti lukemaan aiemman keskustelun ymmärtämiseksi.

Puolueista yksikään ei ole esittänyt saati kannattanut lukukausimaksuja EU/ETA-maiden sisäpuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille. Vaihto-opiskelijatkaan eivät asiaan liity. Asiasta käyty keskustelu koskee vain ja ainoastaan talousalueen ulkopuolelta tulevia tutkinto-opiskelijoita. Kärkimaina näistä erottuvat määrällisesti Kiina ja Venäjä.

Opiskelijaliikkeen viimeisimmässä kannanotossa väitetään maamme kansainvälistymistavoitteen siirtyvän kivikaudelle, jos lukukausimaksuja aletaan periä. Huolta kannetaan siitä ettei maksuista tulisi valtiolle säästöjä, sekä pelätään opiskelijamäärien pienenevän ja elinkeinoelämän kärsivän opiskeluaikaisen kulutuksen vähentyessä. Lisäksi muistutetaan mm. ikäluokkien pienentymisestä, työperäisen maahanmuuton tarpeesta, sekä maahanjääneiden valmistuneiden työllistymisestä ja sen parantamisen tarpeesta.

Opiskelijaliikkeen kunniaksi täytyy sanoa, että monet huolista ovat sinänsä ihan asianmukaisia. Kyseessä lienee myös ensimmäinen kerta historiassa, kun se on huolissaan säästöjen toteutumattomuudesta.

Viime vuosien suosikkiargumenttia Tanskaa ei kannanotossa mainita enää sanallakaan. Sääli sinänsä, sillä sen kokemuksista voisi oikeastikin ottaa oppia. Lukukausimaksujen käyttöönotto ei nimittäin ole vienyt maata kivikauteen.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kehitys Tanska
Kuva: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrällinen kehitys Tanskassa (Lähde: Tanskan korkeakouluministeriö)

Tanskan korkeakouluministeriön mukaan ulkomaisten opiskelijoiden kokonaismäärä on maksuista huolimatta kehittynyt varsin hyvin. Se arvioi myös, että yleisenä trendinä yhä useampi valmistunut jää Tanskaan opintojen jälkeen. Myöskään työllistyminen ei ole ollut ongelma, sillä peräti noin kolme neljästä maahan jääneestä on löytänyt työpaikan.

Opiskelijaliike voineekin nyt huokaista helpotuksesta. Maksut eivät uhkaa elinkeinoelämää, opiskelijamäärät eivät sen vuoksi ole romahtamassa, eikä valmistumisen jälkeinen työttömyyskään niiden myötä näytä pahenevan. Energian voikin nyt suunnata vastustamisen sijasta asioiden edistämiseen.

Huoltosuhteesta on toki syytäkin olla huolissaan. Yhdestä asiasta olenkin opiskelijaliikkeen kanssa ehdottomasti samaa mieltä: Lukukausimaksuhaihattelun sijaan sen pitäisi miettiä, miten saamme Suomeen jääneet valmistuneet työllistymään vielä nykyistä paremmin.

Sitouttamiskeinona työtä parempaa ei ole.

 

Perttu Koistinen

Kirjoittaja on kansanedustajan avustaja ja kokoomuksen opiskelijaliiton pääsihteeri, evp.