Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtajat Janika Takatalo ja Emmi Venäläinen täräyttivät nuorina ja osaavina, työmarkkinakelpoisina naisina takamuksensa penkkiin ja kävivät herättelevän keskustelun kotihoidontuen haitoista. Keskustan ja Perussuomalaisten paapoma kotihoidontukijärjestelmä romuttaa nuorten naisten ja koko Suomen mahdollisuudet. Tässä keskustelussa Takatalo ja Venäläinen kertovat, miksi Suomen malli hiertää, miten olisi paremmin ja muun muassa miksi kokoomuslainen feministi sylkee verta kotihoidontuen vaikutukset nähdessään. Nuori nainen, älä jää kotisi vangiksi vanhakantaisen tukijärjestelmän vuoksi.

 

Janika: Sinunkin silmiisi varmaan osui työmatkalla Reetta Rädyn mainio kolumni

(YLE 6.10.) siitä, että kotihoidontukiasiaa lähestytään keskustelussa liian tunnepitoisesti. Rädyn mukaan kotihoidontuessa ei ole kyse siitä, miten vanhempien tulee hoitaa lapsensa, vaan siitä, millaisia hoitoratkaisuja yhteiskunta tukee. Yhteiskunnan tulisi tukea sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat tasa-arvoa, naisten työllistymistä ja lasten hyvinvointia. Kotihoidontuki ei näitä edistä.

 

Emmi: Jo vain luin. Mainio ja mielestäni hyvin perusteltu näkökulma Rädyllä. Nykymallinen kotihoidontuki on johtanut siihen, että kolmasosa pienten lasten äideistä on Suomessa kotona. Tämä johtaa matalampaan työllisyysasteeseen yhteiskunnan tasolla sekä pienentää naisten tuloja ja eläkkeitä yksilötasolla. Tätä voidaan kutsua rakenteelliseksi ongelmaksi ansiotulokehityksessä. Nykymallinen kotihoidontuki ruokkii nuorten naisten, äitien eriytymistä entisestään. Riko tässä nyt lasikattoja, kun persut ja kepu tekevät kaikkensa sen estämiseksi.

 

Janika: Totta. Nykymallissa mättää myös se, että lapset, jotka eniten varhaiskasvatuksesta hyötyisivät, eivät sen piiriin päädy. Malli on kankea ja konservatiivinen. Se antaa nuorille naisille viestin, että heidän paikkansa on kotona lapsia hoitamassa. Ongelmana on myös se, että kotien lähtökohtaerot eivät pääse tasaantumaan.  Pahimmassa tapauksessa lapsi on kotona kouluikään asti, ehkä haavoittuvissa oloissakin. Silloin mahdolliset ongelmat paljastuvat liian myöhään. Tämä koskee etenkin monia esikoisia ja vanhempia sisaruksia, jotka kotihoidontuella ovat kotona aina vain, kun nuorempia sisaruksia syntyy.

 

Emmi: Aivan. On olemassa selvät sosiaaliset ja kasvatusperusteet sille, miksi varhaiskasvatukseen takaaminen kaikille lapsille on äärimmäisen tärkeää. Tässä kohtaa minun on pakko valottaa myös tämän tukijärjestelmän historiaa. Keskusta ja Perussuomalaiset puhuvat kotiäitien kunnioituksen osalta maailmasta, jota ei enää ole olemassa. Kotihoidontuki luotiin 1980-luvulla Kalevi Sorsan punamultahallituksen toimesta helpottamaan voimakkaasta maaltamuutosta ja naisten lisääntyneestä työnteosta johtuvaa päivähoitopaikkapulaa. Uudistuksen myötä päivähoitopaikka saattoi olla myös oma koti, ja kotihoidosta alettiin maksaa tukea. Samalla säädettiin nykyisen malliset hoitovapaat. Kansainvälisesti järjestelmä on aina ollut perin poikkeuksellinen. Laki siis säädettiin keskustan ja demarien toimesta pitämään äidit kotona ja säästämään päivähoitopaikoissa. Tätä he kutsuvat valinnanvapaudeksi. Minulle valinnanvapaus on ainakin sitä, ettei työssäkäynti ja itsensä toteuttaminen katso sukupuolta tai lapsien lukumäärää.

 

Janika: Jep, kyse on selvästi menneisyyden jäänteestä. On aika kääntää katseet tulevaan ja vaikkapa länsinaapuriimme Ruotsiin. Siellä päätettiin lopettaa kotihoidontuki tämän vuoden alussa. Ruotsalaiset näkivät hoitovapaan naiselle kaivettuna epäreiluna ansana. Nyt mallina on pidemmät hoitovapaat, yhteensä 18 kk. Tästä 3kk kuuluu toiselle vanhemmalle ja 3kk toiselle. Loput 12 kk vanhemmat saavat jakaa keskenään miten haluavat. Osan pitkästä vanhempainvapaasta voi myös käyttää lyhennetyn työpäivän tai -viikon tekemiseen. Tällöin tuoreet vanhemmat pysyvät työnsyrjässä kiinni, mutta saavat myös viettää enemmän arvokasta aikaa lastensa kanssa.

 

Emmi: Aivan todella timanttinen järjestelmä lukuisine joustoineen. Ruotsissa järjestelmä ja asenneilmapiiri ovat myös tasa-arvoisempia. Ruotsissa isistä perhevapaalle jää peräti 25%, kun vastaava prosenttiosuus Suomessa on 9. Hyvä ystävä. Elämme edelleen rakenteellisessa loukussa, joka suosii miessukupuolta ratkaisevalla tavalla. Kuten ylläkin jo mainittiin, lyhentää kotihoidontuki naisten työuria merkittävästi. Samalla pienenevät eläkkeet, kokonaistoimeentulo ja bruttokansantuote. Suomessa liki kolmannes äideistä on kotihoidontuen vuoksi  työmarkkinoiden, ja samalla yhteiskunnan ydintoimintojen ulkopuolella. Sama ryhmä sattuu olemaan myös Suomen työttömyysongelman ytimessä. Nuori nainen ei hakeudu tukijärjestelmän vuoksi koulutuksen pariin, eikä etene uralla sillloin kun kehitys miehillä on tavallisesti kaikkein nopeinta. Ei voi olla työmarkkinatasa-arvoa, tai tasa-arvoa muutenkaan jos tukijärjestelmä ja asenneilmapiiri jakaa sukupuolet elättäjiin ja kasvattajiin. Tasa-arvoiseksi tituleeratussa Suomessa alle 30-vuotiaiden äitien työllisyysaste on OECD-verrokkeihin nähden pohjamudissa. Perkeleellisenä feministinä tirautin tässä kohtaa kyyneleen.

 

Janika: Sanos muuta! Perhetuissa on myös sellainen suuri ongelmakohta, että ne ottavat lähtökohtaisesti huomioon vain perinteisen ydinperhemallin. 2010 -luvun Suomessa on paljon erilaisia perhemuotoja. Esimerkiksi yksin lasta kasvattavalla miehellä oikeutta hoitovapaaseen ei ole. Tilanne asettaa lapset ja vanhemmat hyvin eriarvoiseen asemaan. Tasa-arvoinen avioliittolaki vaikuttaa myös sosiaaliturvaa koskevaan lainsäädäntöön. Tässä olisi mahdollisuus ottaa myös tämä epäkohta huomioon ja alkaa kohtelemaan eri perhemuotoja tasapuolisesti. Siksi myös hoitovapaan jakautumisesta puhuttaessa on parempi puhua vanhempien kesken jakautumisesta eikä äidin ja isän kesken jakautumisesta.

 

Emmi: Äärettömän hyvä huomio. Voisin jatkaa tästä loputtomiin. Ydinperheajattelu on niin keskustalaista ja kasaria, että sen vyyhdin purkaminen tässä keskustelussa lienee liian suuri pala purtavaksi jopa meille. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää kyetä huomioimaan postmoderni perhekenttä. Ei ole mitään yhtä tietynlaista perhettä.

 

Pari cappucchinoa ja haavetta myöhemmin…

 

Janika: Tämän keskustelun jälkeen on kyllä helppo päätyä siihen, että nykymuotoisesta kotihoidontuesta täytyy luopua. Mitä nopeammin, sen parempi. Otetaan mallia Ruotsista. Pidennetään hoitovapaata ja jaetaan se tasaisemmin vanhempien kesken. Lisätään kannustimia laittaa lapset varhaiskasvatukseen. Pitkän ajan tähtäimessä täytyy olla maksuton, osa-aikainen varhaiskasvatus kaikille lapsille.

 

Emmi: Ei voi kuin ihmetellä konservatiivipuolueiden misogyynistä ja työmarkkinavihamielistä asennetta tukijärjestelmän uudistamista kohtaan. Aivan järkyttävää setäilyä. Jos heitä tässä eniten pelottaa se, että varhaiskasvatus ei ole kyllin laadukasta, niin isketään sinne niitä paukkuja mitä tarve vaatii. Suomi tarvitsee osaavia kasvatusalan ammattilaisia. Koulutusmääriä on lisätty, ja tilanne kohenee jatkuvasti. Pakko tähän loppuun vielä todeta, että on se ihmeellistä, miten keskusta ja perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan koulutuksesta melkein loputtomasti, mutta työllisyystilanteen parantaminen tukijärjestelmää muuttamalla ei tule kysymykseenkään. Todellisuudessa kun ansiotuloista maksettu veroeuro on aina parempi, kuin sosiaalietuudesta maksettu. Can I get an amen?

 

Janika: Amen!

 

Janika Takatalo

Emmi Venäläinen