Hallitus aikoo luopua osasta valtion omistuksia sijoittaakseen osaamiseen ja koulutukseen sekä sitoa talousviisaiden esityksen mukaisesti korkeakoulujen pääomittamisen rakenneuudistuksiin. Olisikin luullut, että tieto korkeakoulujen pääomittamisesta sadoilla miljoonilla euroilla otettaisiin positiivisena uutisena vastaan myös niiden keskuudessa, jotka ovat hallituksen koulutussäästöjä eniten kritisoineet.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä ilmeisesti mikään, mitä hallitus tekee ei voi olla korkeakouluille hyväksi. Toimia väheksyvien mielestä pääomitus on vain marginaalinen panostus toteutettavien koulutusleikkausten rinnalla, ja lisärahan sitominen korkeakoulujen kehittämistoimiin vain hallituksen omien politiikkatavoitteiden vauhdittamista. Nobelisti Holströmin ja muiden talousviisaiden neuvot näyttävätkin kelvanneen hallituksen arvostelijoille vain silloin, kun niillä pystyttiin pönkittämään omaa poliittista agendaa.

On totta, että pääomittaminen ei tarkoita koulutusleikkausten perumista. Viivan alle jäävä summa on yhä hallituskauden jälkeen selvästi negatiivinen. Toimittajan valitsema otsikko korkeakoulupolitiikan “suunnan täyskäännöksestä” voidaan siltä osin katsoa harhaanjohtavaksi. Olisi kuitenkin aika jättää uutisoinnin huonosta kulmasta tai toimittajan tekemästä taustatyöstä puhuminen ja siirtyä itse asiaan, pääomitukseen, joka on vain ja ainoastaan hyvä asia.

Pääomitus on hallitukselta vahva signaali siitä, että se arvostaa korkeakouluja ja pyrkii toimillaan lieventämään korkeakouluille perusrahoituksen leikkauksista aiheutunutta tilannetta. Pääomittaminen on investointi, joka tekee korkeakouluista vakaavaraisempia ja antaa niille mahdollisuuden vahvistua taloudellisesti pitkällä aikavälillä. Pääomituksella lisätään myös korkeakoulujen toimintavapautta, sillä oman pääoman tuotot ovat vapaasti korkeakoulun käytettävissä. Pääomittaminen on siis askel oikeaan suuntaan. Se on myös realistisin vaihtoehto tukea korkeakouluja tässä taloudellisessa tilanteessa.

Syksyn budjettiriihessä päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan vaihtoehtoisia malleja ensi keväälle päätettäväksi. Työryhmälle on annettu lavea toimeksianto etsiä parhaat keinot – käsiä ei siis millään tavalla ole sidottu. Työryhmä kuulee eri tahoja työnsä tukena ja tässä onkin nyt myös jokaisella toimiin tyytymättömällä hyvä paikka vaikuttaa. Toivottavasti kaikki koulutuksen tulevaisuudesta kiinnostuneet siirtävät syrjään ideologiset tahtotilansa ja lähtevät mukaan rakentavaan yhteistyöhön suomalaisten korkeakoulujen hyväksi. Tällä vihreiden karkkirahaksi kutsumalla rahoitusinstrumentilla paitsi tuetaan korkeakoulujen ydintoimintoja, myös luodaan edellytykset järjestelmän kehittämiselle.

Marianna Kupias

Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja