Opiskelijaliike on jo pitkään halunnut rinnastaa opintotuen osaksi sosiaaliturvaa. Opintotuki ei kuitenkaan ainakaan nykylainsäädännössä ole selkeästi osa sosiaaliturvaa, koska sillä on myös koulutuspoliittinen luonne opintopistevaatimuksen vuoksi. Toiseksi sen erottaa muusta sosiaaliturvasta perustuslaki, jossa ei turvata toimeentuloa opiskelun ajaksi toisin kuin sairauden, työttömyyden, vanhuuden, vanhemmuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Siitä huolimatta yksi merkittävimmistä argumenteista opintotuen indeksiin sitomiselle on ollut se, että muutkin vähimmäisetuudet on sidottu indeksiin.

Opiskelijat ja suurimman osan muista vähimmäisetuuksien saajista erottaa myös se, että opiskelijoilla on mahdollisuus parantaa omaa toimeentuloaan työtä tekemällä tai, opintotukijärjestelmää muuttamalla, omalla ahkeruudella opinnoissa. Tämä tietenkin vaatisi opintotuen muuttamista nykyistä kannustavammaksi. Kokoomuksen ja Kokoomusopiskelijoiden tavoitteena on pitkään ollut opintotuen muuttaminen nykyistä kannustavammaksi, vaikka näkemys siitä, millainen mallin pitäisi olla, poikkeaa toisistaan.

Uudessa hallitusohjelmassakaan opintotukea ei rinnastettu täysimääräisesti sosiaaliturvaan. Muihin indeksiin sidottuihin etuuksiin tehtiin reilut tasokorotukset, mutta opintotukeen ei. Indeksiin opintotuki kyllä sidottiin, mutta ilman reilua tasokorotusta, se on vain ennestäänkin täysin elämiseen riittämättömän kurjuuden sitomista indeksiin.

Opiskelijaliike sai läimäisyn vasten kasvojaan, vaikka se reippaasti koittaakin esiintyä suurena edunvalvonnallisena voittajana. Sosiaaliturvan merkittävät tasokorotukset tulevat todennäköisesti nostamaan ainakin edullisimpia vuokria ja todennäköisesti myös muita hintoja. Tänä vuonna inflaation ennustetaan olevan 3,5% ja ensi vuodellekin Valtiovarainministeriö ennustaa kolmen prosentin inflaatiota. Nämä korotukset vaikuttavat yhtä lailla opiskelijoihin, vaikka opiskelijalle ei annettu kukkaron pohjalle mitään lisää korotuksia kompensoimaan. Ei muuta kuin tekemään lisää töitä. Lisäksi sosiaaliturva nousee kustannusten mukana indeksin ansiosta vankistaen opiskelijoiden asemaa kaikkein heikoimmin toimeentulevana kansanosana. Opintotuki alkaa nousta vasta vuonna 2014, jolloin sosiaaliturvan tasokorotusten osaltaan aiheuttama kustannusten nousu on syönyt ennakoitua enemmän opintotuen ostovoimasta.

Näin opiskelijaliike on ampunut edustamiaan opiskelijoita jalkaan. Opiskelijaliike ei suostunut edunvalvonnallisen yksisilmäisyyden kiimassaan kuuntelemaan varoituksia eikä ymmärtämään opiskelijoiden ympärillä olevan maailman realiteetteja. Opintotuki huononee nyt entisestään, eikä opiskelijalla ole mahdollisuuksia sitä korottaa opiskelemalla ahkerammin. Toisaalta opiskelija ei myöskään pysty tekemään enempää töitä paikatakseen heikkenevää opintotukea, koska opintotuen tulorajat ovat entisellään. Opiskelijoiden valmistumisen vauhdittaminen indeksin avulla on nyt entistä epätoivoisempaa, sillä nyt jos koskaan on opiskelijan tehtävä entistä enemmän töitä, todennäköisesti palautettava sen takia entistä enemmän opintotukia ja sitä taloudellista aukkoa paikatakseen tehtävä entistä enemmän töitä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Opintotuki on vedettävä pois väliinputoajan asemasta. Vain muuttamalla opintotuki aidosti koulutuspoliittiseksi työkaluksi ja osaksi koulutuksen rahoitusta on mahdollista tehdä siitä kannustava, nykyistä riittävämpi ja sitä kautta nopeuttaa opintoja. Semisosiaaliturvana se on vain taloudellinen rankaisu sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

Lämmintä kesää ja syksyllä tavataan!

Jenny

kirjoittaja on Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja