Näin eduskuntavaalien alla on puhuttu osaamisen ja sivistyksen tärkeydestä: on koulutuslupaus- ja tulevaisuusvaalit -kampanjaa, ja lisäksi aika ajoin keskustellaan myös duaalimallin toimivuudesta. Toisen asteen ja korkeakoulutuksen tulevaisuus mietityttää ja syystäkin.

Millainen sitten on korkeakoulujen tulevaisuus? Nykyisen jaon mukaisesti ammattikorkeakoulut ovat profiloituneet työelämälähtöisemmiksi pakollisine työharjoitteluineen ja yliopistoissa rooli on tieteellisempi. Tämän erottelun ei tulisi kuitenkaan estää yhteistyön mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Monien kuulee sanovan, että yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tulisi lisätä. Mitä tämä kovasti puhuttu yhteistyön lisääminen oikein on?

Yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä voidaan toteuttaa jo nyt esimerkiksi kieliopinnoissa. Tätä tulisi ehdottomasti lisätä, jolloin opiskelija hyötyisi yhä enemmän toisen korkeakoulun opetustarjonnasta. On opiskelijan etu, että liikkuvuus yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä toteutuisi mahdollisimman sujuvasti. On myös korkeakoulujen etu, että esimerkiksi kiinan kielen kurssia ei järjestetä muutamalle opiskelijalle sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa, vaan tehtäisiin yhteistyötä. Nykyisissä säästöpaineissa monien harvinaisten kielten tarjontaa on supistettu. Yhteistyön avulla kielitarjontaa olisi mahdollista myös monipuolistaa.

Yhteisen kurssitarjonnan tarjoaminen ei rajoitu ainoastaan kieliopintoihin. Voisimme mahdollistaa perusopintoihin kuuluvien kokonaisuuksien tarjoamisen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille, jotka opiskelevat samaa alaa. Tästä hyötyisivät molemmat osapuolet. Esimerkiksi orientaatio-opinnoista löytyisi varmasti paljon paikkoja uudenlaiselle yhteistyölle.

Toinen huomionarvoinen ja edelliseen asiaan nähden hyvin läheinen seikka on opintopisteiden hyväksilukeminen. Sujuvuutta lisää se, että esimerkiksi yliopisto-opiskelija voisi helposti opiskella myös ammattikorkeakoulun kursseja, jolloin jokin teoreettiselle pohjalle pohjautuva tutkinto voi saada huomattavan paljon lisäarvoa työmarkkinoita ja työnsaantia ajatellen. Opintojen ei ainakaan koskaan tulisi mennä hukkaan. Näiden prosessien sujuvoittaminen palvelisi myös alanvaihtajia.

Lisäksi hallinnon ja opiskelijapalveluiden joukosta löytyisi varmastikin paljon yhteistyön mahdollisuuksia. Joissakin korkeakoulukaupungeissa myönteistä palautetta on tullut korkeakoulujen yhteisistä liikuntapalveluista. Miksipä ei pohdittaisi myös esimerkiksi kirjastojen, työ- ja urapalveluiden sekä terveydenhoidon mahdollisuuksia tällä saralla.

Tulevaisuuden korkeakoulun tulee vastata työelämän tarpeisiin. Vaikkakin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen roolit ovat erilaiset, meidän ei kannata tuijottaa pelkkiä rakenteita. Tulisi miettiä sitä, mikä on opiskelijoiden kannalta hyödyllisin ratkaisu. Korkeakoulujen välinen yhteistyö on todennäköinen tulevaisuuden suunta, mutta se ei saa olla mikään säästöpaineissa tehty välttämätön paha.

Jenna Hattunen
Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen
Eduskuntavaaliehdokas Savo-Karjalassa