Sofi WeckmanTyöntekoon on aina kannustettava ja työntekoa on aina arvostettava. Koko yhteiskuntamme hyvinvointi rakentuu työnteon varaan. Viime aikoina on paljon keskusteltu myös osa-aikaisen työnteon tärkeydestä ja sen lisäämisestä. Opiskelijat ovat merkittävä osa-aikaisten työntekijöiden joukko, ja opintojen yhteensovittaminen töissä käynnin kanssa on monen suomalaisen opiskelijan arkipäivää. Työnteko opintojen ohella on jopa tietyillä aloilla välttämätöntä, mikäli haluaa työllistyä oman alan töihinsä välittömästi valmistumiseen jälkeen.

Opintojen aikaisen työnteon on lähtökohtaisesti tietenkin oltava jokaisen yksilöllinen valinta. Osa meistä haluaa keskittyä täysillä opintoihinsa, erityisesti opintojen alkuaikoina, kun taas iso osa haluaa hankkia tulevan uransa kannalta arvokasta työkokemusta. Monet meistä myös yksinkertaisesti jopa joutuvat käymään töissä mahdollistaakseen taloudellisesti opintonsa ja arkielämänsä. Opintojen aikaisen työnteon on siis oltava mahdollista, ja siihen on kannustettava, koska sen hyödyt niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin ovat kiistattomat. Opintoaikojen rajauksen, kankeiden läsnäolopakkojen ja joustamattomien suoritusmahdollisuuksien myötä ollaan kuitenkin kovaa vauhtia hankaloittamassa opiskelijoiden mahdollisuutta työntekoon opintojen ohessa.

Opiskelijan tulevaisuuden kannalta merkittävintä on, että työnsaanti helpottuu työkokemuksen myötä. Erityisesti oman alan töiden löytymisen kannalta on työkokemuksen saanti tärkeää. Esimerkiksi Tekniikan Akaatemisten TEK:n kyselyn mukaan kolme viidestä vuonna 2012 valmistuneesta diplomi-insinööristä tai arkkitehdistä löysi nykyisen työpaikkansa opintojen aikaisten työkontaktiensa kautta. Työkokemuksen kartuttaminen on tärkeää niin omaan alaan liittyvien taitojen kehittymisen vuoksi, kuin myös yhteistyö-, viestintä- ja projektinhallintaosaamisen kartuttamiseksi. Oman työelämän käytännön kokemuksen kautta kasvaa myös yleisymmärrys työelämän lainalaisuuksista. Samaisen TEK:n kyselyn mukaan jopa 90% vastaajista kertoi opintojen ajalta saadun työkokemuksen kehittäneen työelämässä tarvittavia taitoja. Työelämään siirtyminen, ja sinne asettuminen on huomattavasti helpompaa, kun jo tietää, miten työelämässä tulee toimia.

Opintojen ja työelämän yhteensovittamiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Koulussa opittavien taitojen on vastattava työelämän vaatimuksia ja menetelmiä. Niin opinto-ohjauksen, urapalveluiden kuin erityisesti kurssien sisältöjen kautta voidaan kasvattaa opintojen ja työn saumattomampaa yhteensovittamista. Oikeisiin yrityksiin tehtävät käytännönläheiset projektityöt, työssä opittujen taitojen tunnustaminen osaksi opintoja sekä koulujen ja työelämän yhteistyö lisäävät oman opintoalansa mielekkyyttä, opiskelumotivaatiota sekä antavat tärkeitä työkokemuksia korkeakouluopiskelijoille. Työkokemus kasvattaa myös ihmisenä jokaista meitä, ja opiskelija onkin valmistuttuaan valmiimpi olemaan osa ympäröivää yhteiskuntaa monipuolisen kokemuksensa kautta.

Todennäköisesti totuus on kuitenkin se, että suurin osa työskentelee opintojensakin aikana lähinnä taloudellisista syistä johtuen. Kaiken työn on aina oltava taloudellisesti kannustavaa – myös opintojen aikaisen. Tällä hetkellä opintotuen tulorajat tulevat kuitenkin äkkiä vastaan, mikäli opiskelija tekee yhtään enempi, erityisesti oman alan töitä. Opiskelijat eivät saa joutua tilanteeseen, jossa on valittava työnteon ja opintotuen nostamisen välillä, kun tulorajat ovat vaarassa ylittyä, vaikka opinnoista kyetään suoriutumaan yhtä tehokkaasti kuin ilman työntekoa. Suurin osa opiskelijoista ei koe, että työnteko opintojen ohella häiritsee opiskelua. On toki totta, että mikäli tulorajoja nostettaisiin, jouduttaisiin maksamaan opintotukia huomattavasti nykyistä useammalle ja useammasta kuukaudesta. Kaikista näistä toistaiseksi esitetyistä laskelmista puuttuu kuitenkin lisääntyneen työnteon kautta saatavien verotulojen merkitys lopputulokseen.

Pelkästään opintoihin keskittymällä jää tulevaisuuden kannalta arvokkaista kontakteista, verkostoista ja kokemuksista paitsi. Ilman relevanttia työkokemusta on Suomessa tänä päivänä haastavaa työllistyä erityisesti, kun korkeakoulutettujen työttömyys on jo muutenkin korkea ja pätevistä työnhakijoista on jopa lähes ylitarjontaa. Oma taloudellinen vapaus ja mahdollisuudet kasvavat myös työnteon kautta, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla eläminen olisi taloudellisesti hyvin haastavaa ilman työssä käyntiä.

Suomalainen työelämä elää muutosvaihetta suurten ikäluokkien eläköityessä, elinkeinorakenteen muuttuessa ja yhteiskunnallisesti haastavien aikojen jatkuessa. Kokoomusopiskelijat on valmistellut työelämäpoliittisen linjapaperin, joka käsitellään ja viimeistellään tulevan viikonlopun liittokokouksessa. Paperin ydin tiivistyy mielestäni ajatukseen, että jokainen terve työikäinen suomalainen osallistuu työelämään!

PS. Vielä tänään kerkeät äänestää edustajistovaaleissa!

Kirjoittaja on kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja ja tekniikan kandidaatti, joka on kartuttanut työkokemustaan niin järjestöistä, yrityksistä kuin yliopistosta ja työskentelee parhaillaan kansanedustajan avustajana eduskunnassa