Opetushallitus päättää että kaikille yhdeksäsluokkalaisille jaetaan ensi syksynä Chimamanda Ngozi Adichien teos “Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä.” Emmi Venäläinen on tästä samaa mieltä. Sosiaalinen media kuitenkin hyppii jälleen kerran yläpystyä ja valkoinen mies syyttää opetushallitusta lasten sumuttamisesta vaarallisella propagandalla. Naisten ylivaltaa ja kukkupuhetta. Feminismi on ilmeisesti valkoisen miehen maailmassa jonkin sortin pahuusajattelun ytimessä. Miksi ihmeessä?

Äänekkäin vastustus tällekin tasa-arvoteolle löytyi siitä kansanosasta, jolla on tässä maailmassa matemaattisesti laskettuna kaikkein parhaat mahdollisuudet menestyä ja onnistua. Kyse on pohjoisella pallonpuoliskolla elävästä keskiluokkaisesta valkoihoisesta miehestä. Mikä feminismissä aiheuttaa ns. alfa-ryhmän loputtoman triggeröitymisen? Feminismin ainoa tavoite on kuitenkin kaikkinaisen tasa-arvon edistäminen (1) rakenteellisia ongelmakohtia ja väkivaltaa osoittamalla ja (2) näiden ongelmien korjaaminen yhteiskunnallista valtaa käyttämällä. Seuraavassa perustelen feminismin tasa-arvoulottuvuutta lisää, yhteiskunnan valtarakenteisiin palaan kirjoitukseni lopussa.

Feminismi määritellään liikkeenä ja aatesuuntana yhteiskuntatieteissä seuraavasti:

“Oppi, joka edistää naisten sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia ja muita oikeuksia yhdenvertaisiksi miesten vastaavien oikeuksien kanssa.”

Feminismin historia on pitkä ja polveileva. Joukkoon mahtuu aktivismia, talousvaikuttamista ja bisnestä, politikointia, rintaliivien polttamista, suffragetti-liikettä ja systemaattista vapauttamista. Keinot naisten vapauttamiseksi ja tasa-arvoisen kohtelun saavuttamiseksi ovat historiallisesti olleet paikoin hyvin voimakkaita. Tämä menneisyyden keinovalikoima ja feministisen liikkeen marginalistinen, jopa radikaali identiteetti kaikuvat sen määrittelemisessä ja ihmisten mielissä yhä tänäkin päivänä.

Mies: mitä itse tekisit tilanteessa, jossa joku käyttäisi vallan ja rahan puolestasi?

Ai taistelisit? No niin minä vähän ajattelinkin.

Oikeistofeministi puolustaa feminismin menneisyyttä. Ilman radikaalia naisasialiikettä olisin itsekin todennäköisesti kouluttamaton ja jonkun omistama. Se puolestaan olisi sääli. Yhteiskunnallisen valtarakenteen voi rikkoa vain rakenteen tiedostamalla ja rakennetta vastaan rikkomalla. Rakennetta vastaan rikkominen puolestaan on ei-valtaapitävälle vaikeaa ja henkisesti rasittavaa, sillä valtaa pitävä rakenne pyrkii sosiaalisesti rakentuneessa yhteiskunnassa taistelemaan kaikkensa valta-asemansa säilyttämiseksi. Kuulostaako kukkupuheelta? Eikö olekin ihan loogista, että se jolla  rakenteellinen ylivalta on, ei ole siitä halukas luopumaan?

Yhteiskunnalliset rakenteet ja ihmisten sosiaalinen lokeroiminen eivät ole aina näkyviä osia yhteiskunnassamme. Ne eivät ole välttämättä lakeja tai sääntöjä. Valtarakenteet ovat sosiaalisesti muodostuneita, pinttyneitä toimintatapoja ja käsityksiä, kuten kotiäitiys, naisten tunteellisuus, tyttölasten opettaminen nukkeleikkeihin ja poikien paremmat matemaattis- luonnontieteelliset taidot. Kaikki nuo käsitykset ovat sosiaalisen kanssakäymisen historiassa ja vallankäytön myötä rakentuneita. Nämä rakenteet ovat myös rikottavissa.

Valtarakenteen rikkominen ja naisten voimaannuttaminen tapahtuvat oikeistofeministin näkökulmassa paitsi tietoisuuden lisäämisellä, myös aktiivisella mielipidevaikuttamisella. Ja kyllä. Naisten lisääntyvä valta ja asema yhteiskunnassa tarkoittaa väistämättä valkoisen miehen valta-aseman suhteellista heikkenemistä. Se on vain puhdasta matematiikkaa. Juuri tämän vuoksi alfa-ryhmä triggeröityy. Feminismi ei havittele naisten ylivaltaa vaan tasa-arvoa, mutta tasa-arvo, ja naisten valta-aseman suhteellinen kasvu on väistämättä valkoiselta mieheltä pois. Niin yksinkertaista tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus on.

Oikeistofeministi ei kannata kiinitiöitä. Oikeistofeministi kannattaa älyllisiä työvälineitä, ymmärryksen lisäämistä ja naisten voimaannuttamista yhteiskunnissa. Alfa-ryhmän triggeröityminen johtuu alfa-ryhmän aseman haastamisesta. Haastaminen puolestaan on tasa-arvon kannalta välttämätöntä. Ollaan siis vaan kaikki feministejä, jaetaan lisää kirjoja. Feminismi, kuten kaikki muutkin yhteiskunnalliset aatesuunnat, on loppujen lopuksi moninainen joukko erilaisia ajatusmalleja. Yhteistä kaikille feministeille on kuitenkin se, että saisimme olla ihmisinä yhdenvertaisia.

Emmi Venäläinen

varapuheenjohtaja ja oikeistofeministi

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta