Turkka_PS
Suomessa on alkuvuosi kohistu huomattavan paljon lukion tuntijaon uudistamisesta syystäkin, sillä laadukas ja ajanmukainen yleissivistävä koulutus on kansakuntamme menestyksen peruspilari. Tästä syystä lukion uudistaminen juuri nyt on ensiarvoisen tärkeää.

 

Sosialidemokraateissa lukion uudistamista on kuitenkin jälleen kerran lähdetty katsomaan aivan väärästä asennosta. Työministeri Lauri Ihalainen (Educa-messut 24.1.2014) on ollut vaatimassa yhtenäisempiä oppisisältöjä lukion ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Yhtenäisemmät oppisisällöt olisivat todella huono suunta lukion uudistamiseen. Lukio- ja ammatillinen koulutus ovat yhtä arvokkaita koulutusmuotoja, joilla on omat selkeät tehtävänsä – lukiokoulutus antaa vahvan yleissivistävän pohjan korkeakouluopinnoille, ammatillinen koulutus taas valmistaa ammattiosaajaksi – ja tältä pohjalta niitä on jatkossakin kehitettävä.

 

Länsinaapurissamme Ruotsissa yleissivistävää ja ammatillista toisen asteen koulutusta on järjestetty samassa oppilaitoksessa. Ongelmat ovat olleet valtaisia, sillä koulupudokkuus ja opintojen keskeyttämiset ovat lisääntyneet sekä opintoajat venyneet entisestään. OECD:n Education at a Glance 2013 – vertailun mukaan Ruotsissa vain 75 % ikäluokasta suorittaa toisen asteen tutkinnon. Suomen vastaava luku vertailussa oli 96 %. Toimivaa toisen asteen koulutusta ei siis saa lähteä tuhoamaan.

 

Opetusministeri Kiuru on puolestaan vaatinut lukiolain avaamista, perusteena terveystiedon ja uskonnon erityisaseman purkaminen. Ministerille minulla on lukiolakiin liittyen vain yksi viesti: Seuraavan kerran kun lukiolakia avataan, tulee se tehdä tavoitteena laajempi lukion kokonaisuudistus, eikä vain poliittisia irtopisteitä julkisessa keskustelussa keräillen. Esimerkiksi uskonnonopetuksen yhteydessä tulee tarkastella kaikkien katsomusaineiden kokonaisuutta, ottamalla käyttöön yhteinen uskontotiedon kaltainen oppiaine, jossa kaikki yhdessä tutustuisivat omaansa ja toistensa katsomuksiin. Mikäli lukiolaki kuitenkin avattaisiin nyt, sen käsittelyprosessi tulisi viemään todennäköisesti niin paljon aikaa, ettei tämä hallitus ehtisi sitä saattaa loppuun asti. Tehtävää ei varmasti helpota se, että opetusministerin pöydällä on tälläkin hetkellä aivan levällään myös varhaiskasvatuslain uudistaminen.

 

Näiden edellä mainittujen toimenpiteiden sijaan lukiokoulutuksen aito uudistaminen vaatii, että opiskelija saa valita vapaammin ja keskittyä opiskelussaan esimerkiksi niihin aineisiin, joista on hyötyä jatkon kannalta tai jotka häntä itseään aidosti kiinnostavat. Tärkeää on panostaa myös lukiolaisten opinto-ohjaukseen, jotta jokainen voi tehdä lukio-opiskelustaan itselleen aidosti motivoivaa, onhan todettu, että motivoitunut opiskelija saavuttaa myös parempia tuloksia. Lukiota ei kuitenkaan tule todellakaan voida suorittaa lukematta luonnontieteellisiä tai humanistis-yhteiskunnallisia opintoja lainkaan, mutta sitä ei kukaan ole esittänytkään. Tavoite yhdistää onnistuneesti niin yleissivistys ja valinnanvapaus on kuitenkin vähintään haastava, mutta sitä suuremmalla syyllä lukion uudistamisessa on nyt viimeistään tämän hallituskauden aikana todella onnistuttava.

Turkka Sinisalo

Kirjoittaja toimii Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan pääsihteerinä