Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta on tehnyt puoluekokoukselle yhteensä yhdeksän aloitetta. Aloitteet käsitellään Kokoomuksen puoluekokouksessa Lahdessa 13. – 15.6.2014.

1. Palkansaajien ja työnantajien liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettava

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksuista säädetään TVL 31 ja 95 §:ssä. TVL 31.1 §:n 6 kohdan mukaan ne ovat vähennyskelpoisia tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina. Liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta aiheutuu valtiolle 200 miljoonan veromenetykset. Viime aikoina useita muitakin verovähennysoikeuksia on leikattu. Järkeviä säästöjä etsittäessä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus ei voi muodostua pyhäksi.

Suomessa jokaista koskee yhdistymisvapaus ja järjestäytymisaste on verrattain suuri noin 75%. Kokoomusopiskelijat kannattavatkin järjestäytymistä eikä tämä aloite vastusta itse toimintaa. Nykyisellään ei ole kuitenkaan enää perusteltua, miksi valtio kompensoisi mihinkään yhdistykseen kuulumista verovähennysoikeuksin. Työmarkkinajärjestöiden jäsenmaksujen verovähennysoikeuden voidaan nähdä olevan historiallinen jäänne, jota on syytä tarkastella kriittisesti.

Jälleen tänä vuonna otsikoihin on noussut ammattiliittojen varojen käyttäminen yksittäisen SDP:n puheenjohtajaehdokkaan puolueensisäiseen vaalikampanjaan. Tämänkaltainen varojen käyttö ei pitäisi olla soveliasta ja se asettaa etenkin valtion kompensaation kyseenalaiseksi.

Voidaan myös perustellusti nähdä, että keskitetyt työehtosopimukset aiheuttavat työttömyyttä ja loukkaavat yksilön sopimisvapautta, kartellisoituneet työmarkkinat vähentävät kilpailua ja palkkojen ylihinnoittelua, joka ajaa elinkeinoa Suomen ulkopuolelle. Lisäksi valta kasautuu ulkoparlamentaarisille voimille. Ammattiyhdistysliike vaatii uudistumista, jota valtio voi myös omalla toiminnallaan jouduttaa.

Perusteltua on, että jokainen jäsen ottaa itse vastuunsa liittoon liittymisestä, myös jäsenmaksusta, jonka kautta maksun vastineesta pidetään myös tarkemmin huolta. Valtion tuki stabiloi ja estää ammattiyhdistysliikkeen uudistumisen.

Tasapuolisuuden nimissä molempien työmarkkinaosapuolten jäsenmaksun verovähennysoikeus tulisi poistaa.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että palkansaaja- ja työantajayhdistysten jäsenmaksut eivät ole verovähennyskelpoisia.

 

2.  Koulutusvientiin kaikki voimavarat käyttöön

Koulutusviennistä ei voida Suomessa kunnolla puhua ennen kuin tutkintomyynti on vapautettu korkeakouluille. Maailmanlaajuisesti on tutkintomyynti merkittävin ja kilpailluin koulutusviennin ala, jopa yli 90% suurten koulutusvientimaiden volyymista. Britanniassa ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvaa seuraavien viiden vuoden aikana 15-20%. Suomessa tavoitteena on kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä 60 000 opiskelijaan. Suomessa ei ole tehty selvitystä tutkintomyynnin vapauttamisen vaikutuksesta kansantalouteen.

Arvioimalla ja vertailulukuja käyttämällä voidaan päätellä, että tutkintomyynnin vapauttaminen voisi laskennallisesti tuoda Suomeen ensi alkuun noin 120 miljoonan euron vuositulot ja työtä noin 2000 suomalaiselle. Vertailukohteena on käytetty Britannian koulutusviennin arvoa, noin 17,5 miljardia puntaa. Näihin lukuihin pääseminen tarkoittaa, että on sitouduttava määrätietoiseen koulutusvientimyönteiseen politiikkaan.

Osana koulutusviennin kokonaisvaltaista kehittämistä tulee ottaa käyttöön myös lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Muista pohjoismaista tämänkaltaiset lukukausimaksut ovat ottaneet käyttöön Tanska ja Ruotsi.  Tanskan korkeakouluministeriön mukaan ulkomaisten opiskelijoiden kokonaismäärä on maksuista huolimatta kehittynyt varsin hyvin. Se arvioi myös, että yleisenä trendinä yhä useampi valmistunut jää Tanskaan opintojen jälkeen. Myöskään työllistyminen ei ole ollut ongelma, sillä peräti noin kolme neljästä maahan jääneestä on löytänyt työpaikan.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että suomalaiset korkeakoulut voivat periä tutkintoon johtavasta koulutuksesta lukukausimaksuja tarjotessaan koulutusta ulkomailla ja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta voisi jatkossa kerätä lukukausimaksuja.

 

3.  Opiskelijan tulorajat ylös ja verot alas!

Opiskelijoiden toimeentuloa on pidetty ahkerasti esillä tasaisin väliajoin. Kokoomusopiskelijoiden mielestä opinnot ovat investointi tulevaisuuteen ja investoinninomaisesta luonteesta johtuen opiskelijan onkin kannettava myös itse vastuuta opintojenaikaisesta toimeentulostaan.

Vastuunkantamisen mahdollistaminen on oltava kuitenkin kannattavaa. Opintotuen tulorajat eivät nykymuodossa vastaa enää samaa tasoa, kuin vuonna 2009 jolloin niitä viimeksi on nostettu. Tästä syystä, jotta opintojenaikainen työnteko on edelleen kannattavaa olisi tulorajojen tiukentuminen inflaation kasvun myötä otettava huomioon. Tästä syystä opintotuen tulorajat tulisi sitoa indeksiin.

Opintojenaikainen työnteko on myös tärkeä osa työelämätaitojen ja ammattitaidon hankkimisessa. Pätevämmät työntekijät ovat myös tuottavampia, näin hyödyntäen yhteiskuntaa enemmän. Tämän lisäksi opiskelijat palvelevat tärkeää osaa osa-aikaisen työvoiman kysynnän näkökulmasta aina palvelualoilta asiantuntijatehtäviin asti. Tästä syystä on Suomen intresseissä kannustaa opiskelijoita työntekoon.

Opintojenaikainen työnteko ei valtiontalouden kannalta tuo merkittäviä verotuloja ja tällä logiikalla opiskelijoiden verohelpotukset eivät myöskään kasvattaisi menoja, mutta lisäisivät opiskelijoiden kannusteita tehdä töitä opintojen ohessa enemmän. Tästä syystä opiskelijoille on otettava käyttöön portaikkoverokortti, jossa 9 tai enemmän tukikuukautta nostaneet opiskelijat maksaisivat merkittävästi alemman veroprosentin mukaan veroja tulorajojen salliman bruttotulojen määrän osalta.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry. esittää edellisen perusteella, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomessa otetaan käyttöön korkeakouluopiskelijoiden oma portaikkoverokortti ja opintotuen tulorajat sidotaan indeksiin.

 

4. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä niiden tutkintojen rooleja selkiytettävä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene teki vuoden alussa avauksen duaalimallin purkamiseksi. Nykytila ei toteutakaan duaalimallia parhaalla mahdollisella tavalla. Korkeakoulujärjestelmien yhteistyö ja päällekkäisyydet ovat luoneet paineita järjestelmän selkiyttämiseen joko vahvempaan yhdistymiseen tai voimakkaampaan roolien erottautumiseen.

Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on selkeät omat tehtävät niin yhteiskunnan kuin työmarkkinoiden näkökulmasta. Suomalainen yhteiskunta tai työmarkkinat eivät ole osoittaneet mielestämme indikaatiota siihen, että nykyinen kaksipilarinen järjestelmä olisi vanhentunut.  Nykyisen järjestelmän muuttamiselle yhdeksi korkeakoulujärjestelmäksi ole luotettavia perusteita.

Korkeakoulujärjestelmien lähentyminen toisiaan on aiheuttanut tiettyjen tutkintojen erojen epäselvyyttä. Tutkintojärjestelmä ja tutkintojen tuottamat osaamiset ovat jo nyt epäselviä ja vaikeasti hahmotettavissa työmarkkinoiden kannalta. Riskinä olisi, että mikäli sektorijako poistuisi, tutkintokenttä näyttäytyisi entistä epäselvempänä. Duaalimallin eri puolilla olevia toisiaan liippaavien tutkintojen rooleja olisi selkytettävä. Esimerkiksi kaupallisella- ja tekniikan aloilla on järkevää tehdä tutkintojen välistä tarkastelua nimenomaan työmarkkinoiden näkökulmasta.

Päällekkäisyyttä on syytä välttää kaikessa. Hyviä tuloksia on saatu tukipalveluiden yhteistyössä, jota on syytä jatkaa ja kehittää useilla paikkakunnilla. Kokoomusopiskelijat näkevätkin ainoana ratkaisuna roolien ja tutkintojen erojen selkiyttämisen entisestään ja näin ollen duaalimallin vahvistumisen.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että duaalimallin asemaa vahvistetaan ja koulutuksen päällekäisyyksistä pyritään eroon.

 

5.  Korkeakoulutuksen kilpailukielto kumottava

Suomi on asettanut vuonna 2012 itsellensä kunnianhimoisen tavoitteen olla maailman osaavin kansa. Kuitenkaan suomalaisen korkeakoulutuksen taso ei tämän tavoitteen saavuttamisen puolesta puhu kovinkaan vakuuttavasti. Kokoomus sivistyspuolueena on kautta aikojen korostanut kilpailun merkitystä laadun ja tehokkuuden lisäämisessä. Avaamalla Suomen rajat kansainvälisyydelle ja toivottamalla myös ulkomaalaiset yksityiset yliopistot tervetulleeksi voimme saavuttaa päättäjien asettamat tavoitteet.

Suomalaiset korkeakoulut elävät lintukodossa, joka on vapautettu osallistumasta aitoon kilpailuun. Tällä hetkellä suomalaiset korkeakoulut kilpailevat keskenään opetus- ja kulttuuriministeriön ennalta määrittämästä potista rahaa. Korkeakoulujen kannusteet kehittyä ovatkin nollissa, sillä varsinaisia seurauksia paikallaan pysymisestä ei ole olemassa. Tästä syystä alistamalla korkeakoulukenttä aidolle kilpailulle, luomme oikeanlaista painetta kangistuneelle yliopistokentällekin uudistua laadukkaammiksi.

Ulkomaisten korkeakoulujen rantautuessa Suomeen olisi luonnollista, että ne keskittyisivät tarjoamaan laadukkaampaa koulutusta tutkimuksen tekemisen sijaan. Tämä pakottaisi suomalaisia korkeakouluja panostamaan määrällisten tavoitteiden saavuttamisen lisäksi laadullisiin tekijöihin.

Kaupallistuva koulutus ja yksityiset korkeakoulut nähdään Suomessa ainoastaa suomalaisen korkeakoulutuksen uhkana. On kuitenkin ironista, että samalla itseriittoisesti retostelemme suomalaisen koulutuksen ylivertaisuudella ja teemme laskelmia siitä, paljonko kansantalouteen tulisi uutta kertymää, mikäli alkaisimme viemään koulutusta ulkomaille.

Jos emme kuitenkaan ole halukkaita kehittymään ja hyödyntämään kilpailun tuomaa painetta parantaa laatua, korkeakoulutuksen taso ei pian pärjää enää millään tasolla. Suomi on jo nyt auttamattomasti jäljessä esimerkiksi tietotekniikan hyödyntämisessä. Myös suomalaisella julkisin varoin tuotetulla koulutuksella on opittavaa muualta ja vapaa kilpailu olisi paras keino kehittää suomalaisen koulutuksen tasoa.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry. esittää edellisen perusteella, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että korkeakoulujen tutkinnonanto-oikeus laajennetaan koskemaan myös yksityisiä korkeakouluja.

 

6. Korkeakoulutus irti kuntapolitiikasta

Kokoomusopiskelijat ovat huolissaan kuntapoliittisten intressien vaikutuksesta korkeakoulutukseen. Vaikka etenkin ammattikorkeakoulu-uudistuksen kehitys osakeyhtiömuotoiseen ylläpitäjämalliin on eriyttänyt kuntapolitiikkaa ammattikorkeakouluista, ei vallitseva tilanne ole vielä tavoitetila. Korkeakouluja koskevissa päätöksissä ei voi olla lähtökohtana yksittäisten kuntien tai kaupunkien elvyttäminen.

Korkeakoulujen kehittämistä tulee tehdä ensisijaisesti suomalaisen koulutuspolitiikan kokonaisuus ja työelämän, koulujen sekä opiskelijoiden tarpeet huomioon ottaen. Ammattikorkeakoulujen uusissa hallituksissa tulee painottaa koulutuksen ja elinkeinoelämän asiantuntijajäseniä, eikä mahdollisten omistajakuntien kuntapäättäjiä. Etenkin koulutusratkaisuissa alueen työelämällä on merkittävä vaikutus alueella.

Korkeakoulutuksen kehittämisen tärkeimpänä kulmakivenä on myös korkeakoulujen toimipisteiden tulevaisuus. Jokaisen tulee ymmärtää, ettei korkeakoulutus ole lähipalvelu, vaan korkeakouluja ja niiden toimipisteitä tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon esimerkiksi asuminen, työllistymismahdollisuudet ja toimiva infrastruktuuri.

Nykyiset korkeakoulujen etätoimipisteet eli filiaalit ovat puhtaasti aluepolitiikan välineitä. Aluepolitiikka on ainoa syy pitää yliopistokeskuksia tai useita ammattikorkeakoulujen etätoimipisteitä. Näissä kaupungeissa ja kunnissa opiskelijamäärät ovat pieniä ja opiskelijoille tarkoitettujen palveluiden tuottaminen ei ole kustannustehokasta. Korkeakoulusektorilla on tehty jo useita leikkauksia ja haastavat taloudelliset ajat jatkuvat, jolloin todellisella rakenteellisella kehittämisellä saataisiin kerrytettyä säästöjä. Käytettävissä olevat varat on käytettävä koulutuksen laadun säilyttämiseen, ei aluepolitiikan ylläpitämiseen.

Opiskelijoita ja korkeakouluja palvelee parhaiten profiloituminen, laatuun keskittyminen ja mahdollisuudet kattaviin tukipalveluihin. Korkeakoulusektorillakin on odotettavissa haastavat taloudelliset ajat, rakenteellisella kehittämisellä saadaan säästöä. Säilytetään laatu tehostamalla toimintoja, jolloin aluepolitiikka täytyy unohtaa.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä eduskunta- ja ministeriryhmää edistämään koulutuspolitiikkaa, joka keskittyy aluepolitiikan sijasta koulutuksen laatuun ja keskittämään korkeakoulujen toimintaa.

 

7. Vanhemmuuden kustannuksia tasattava viipymättä

Euroopan unionin tuomioistuin teki keväällä 2014 päätöksen työntekijän oikeudesta palkkaan toisen äitiysvapaan aikana, vaikka tämä ei olisi palannut edellisen äitiysvapaan jälkeen työhönsä. Tämä päätös näkyy suoraan äidin työnantajan kustannuksissa ja heikentää täten yritysten ja työnantajien kiinnostusta palkata nuorta naista niin kutsutun äitiriskin vuoksi. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Vaikka hallituskauden aikana on tehty useita tilannetta helpottavia uudistuksia, ei järjestelmä edelleenkään ole tavoitetilassaan. Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Tulevaisuudessa tulee varmistaa, ettei näiden kulujen maksajana ole ainoastaan äitien työnantajat.

Hyviä vaihtoehtoja tilanteen korjaamiselle ovat kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle perhevapailta palatessa sekä erillisen vanhempainvakuutusjärjestelmän rakentaminen. Lisäksi vanhemmuuden tosiasiallisen jakautumisen tasaaminen äidin ja isän välillä esimerkiksi vanhempainvapaiden 6+6+6-mallia hyödyntäen tasaa kulujen jakautumista.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi nykyistä tasaisemmin.

 

8. Ylioppilaskunnan jäsenyys vapaaehtoiseksi

Yliopistolain 46 §:n nojalla jokainen suomalaisessa yliopistossa ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittava on poikkeuksetta yliopistonsa ylioppilaskunnan jäsen. Saman pykälän nojalla ylioppilaskunnalla on oikeus periä jäseniltään jäsenmaksuja.

Vuosittainen jäsenmaksu, jonka opiskelija on käytännössä aina velvollinen suorittamanaan, vaihtelee ylioppilaskunnasta riippuen hieman sadan euron molemmin puolin. Kokoomusopiskelijat näkee sekä pakollisen jäsenyyden itsessään että sen mukanaan tuoman maksuvelvollisuuden ongelmallisena.

Pakkojäsenyys rikkoo jokaiselle kuuluvaa oikeutta olla kuulumatta yhdistykseen, joka on nimenomaisesti turvattu perusoikeutena perustuslain 13 §:ssä. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että tästä vahvasta pääsäännöstä on voitu poiketa ylioppilaskuntien kohdalla mm. näiden historiallisen aseman ja julkisoikeudellisten tehtävien vuoksi.

Ylioppilaskunnat eivät kuitenkaan ole tyytyneet laissa säädettyihin tehtäviinsä. Pakollisilla jäsenmaksuilla on ylläpidetty ylioppilasliikkeen laajamittaista poliittista edunvalvonta- ja tulonsiirtokoneistoa, joka on ottanut aktiivisesti kantaa päivänpoliittisiinkin kysymyksiin. Alkujaan yleisiksi tarkoitettujen yhteisöjen luonne on näin ollen muuttunut piilevästi aatteelliseksi.

On ilmeistä, että pakollinen jäsenyys poliittisessa järjestössä on paitsi länsimaisen perusoikeuskäsityksen, myös kokoomuslaisten arvojen vastaista. Ylioppilaskuntien harvat julkisoikeudelliset tehtävät – yliopistohallintoon ja opintotukeen liittyvät nimitykset sekä terveydenhuoltomaksujen periminen – ovat lisäksi järjestettävissä ilman pakkojäsenyyttä, joten nykyisellä järjestelmällä ei voida sanoa olevan käytännöllistäkään oikeutusta.

Kiistatonta toki on, että ylioppilaskunnan jäsenyys tuottaa opiskelijalle konkreettista hyötyä esimerkiksi opiskelija-alennusten muodossa. Taloudelliset edut eivät kuitenkaan oikeuta opiskelijan pakkoliittämistä yhteisöön, joka voi äärimmillään liittyä tukijaksi aatteellisiin yhdistyksiin ja muihin poliittisiin liikkeisiin, vaan jäsenyyspäätöksen tulee olla jokaisen itse harkittavissa.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että ylioppilaskuntiin kuuluminen muutettaisiin yliopisto-opiskelijoille vapaaehtoiseksi.

 

9. Kansainvälisille opiskelijoille paremmat edellytykset työllistyä Suomessa

Suomalaisella tutkinnolla on laatutakuu. Nykyisin Suomessa on noin 19 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Puolet tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista oli vuoden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Suomessa ja useampi haluaisi. Vastaava prosenttiluku suomalaisten opiskelijoiden kohdalla oli 86. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteekseen nostaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän vuoteen 2020 mennessä 60 000 opiskelijaan.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta näkee, että suurin ongelma on että ulkomaalaisilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta työllistyä tiukan puolen vuoden oleskeluluvan takia, joka valmistuneelle opiskelijalle myönnetään. Tästä syystä valmistuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelulupaa tulee pidentää nykyisestä puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Mitä useampi ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen valmistumisensa jälkeen töihin, sitä enemmän siitä hyötyy myös kansantalous. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulee kannustaa yrittäjyyteen opiskelujensa aikana, täten luoden Suomessa uusia työpaikkoja. Ulkomaalaiset opiskelijat pystyvät kielitaitonsa ja kulttuurisen osaamisensa ansiosta luomaan ja hyödyntämään uudenlaisia kontakteja ja verkostoja, jotka johtavat uusien vientimahdollisuuksien avautumiseen yrityksille.

Valtioneuvosto on myös omassa rakennepoliittisessa ohjelmassaan todennut tarpeen kohentaa ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa seuraavasti: ”parannetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden edellytyksiä jäädä tutkinnon suorittamisen jälkeen työskentelemään Suomeen valmistumisen jälkeen myönnettävän oleskeluluvan keston merkittävän pidentämisen ja harjoittelumahdollisuuksien avulla.”

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia Suomessa parannetaan pidentämällä ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelulupaa kahteen vuoteen.