Image and video hosting by TinyPic

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Kokoomukselle tasa-arvopoliittinen asiakirja

 

Suomi on useissa tasa-arvoa mittaavissa tilastoissa korkealla. Esimerkiksi maailman talousfoorumin mukaan Suomi on sukupuolten tasa-arvossa maailman kolmanneksi paras maa. Jos tasa-arvona pidetään samoja lähtökohtia ja oikeuksia lain edessä, niin sukupuolten tasa-arvon voidaan katsoa toteutuvan hyvin.

 

Tasa-arvo on kuitenkin myös paljon muuta. Kokoomuslaisuuden ytimessä on mahdollisuuksien tasa-arvo, joka tarkoittaa jokaisen yksilön yhtäläistä mahdollisuutta edetä elämässä hänen taustastaan ja ominaisuuksistaan riippumatta. EU-vertailu kertoo, että Suomi on tässä suhteessa vain 73-prosenttisesti tasa-arvoinen. Parannettavaa on esimerkiksi poliittisen vallan jakautumisen, terveyden, koulutuksen ja työelämän osalta.

 

Poliittisen vallan suhteen naisten osuus eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa on noussut jo melko lähelle puolta. Tasa-arvo-ongelma löytyy kuitenkin näiden päätöksentekoelinten sisäisestä työnjaosta sekä painavampien tehtävien kasautumisesta miehille. Esimerkiksi hallituspuolueiden kaikki puheenjohtajat ovat miehiä, ja myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat kaikki miehiä. Tämä aiheuttaa rakenteen, jossa esimerkiksi pääministerin paikalle on tarjolla vain toista sukupuolta.

 

Terveydessä ja hyvinvoinnissa sukupuolten väliset erot ovat läntisen Euroopan suurimpia. Suomessa vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2016 naisilla 84,1 vuotta ja miehillä 78,4 vuotta. Työikäisinä kuolleista yli 70 prosenttia on miehiä ja etenkin nuorten miesten kuolleisuus on Suomessa muuhun Eurooppaan verrattuna korkealla tasolla. Naiset taas kärsivät miehiä enemmän esimerkiksi masennuksesta. Sosioekonomiset erot vaikuttavat terveyseroihin vielä sukupuoltakin enemmän.

 

Koulutuksen saralla pojat jäävät Pisa-tutkimuksen mukaan tyttöihin verrattuna alakynteen lukutaidossa ja luonnontieteissä. Tämä johtaa siihen, että useampi nuori mies ei suoriudu toisen asteen opinnoista ja on näin vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle. Jopa joka viides alle 25-vuotias mies on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa. Nuorten naisten osalta huolenaiheina ovat muun muassa kova stressi ja uupuminen lukioissa. Myös tyttöjen matemaattis-luonnontieteellinen itsetunto on heikompi, mikä johtaa sukupuolisegregoituneisiin alavalintoihin myöhemmässä vaiheessa.

 

Väkivalta Suomessa on vahvasti sukupuolittunut. Naiset kokevat väkivaltaa erityisesti parisuhteissa ja työpaikoilla, miehet useammin julkisilla paikoilla. Eurooppalaistutkimuksen mukaan suomalaisnaisista lähes puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja lähes kolmannes on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin pahoinpitelemäksi. Viranomaiset eivät tunnista väkivaltaa, vaikka yksi nainen kuolee kumppanin väkivallan vuoksi lähes joka toinen viikko. Miehiin kohdistuvan väkivallan taustalla ovat sukupuolistereotypiat, jotka ylläpitävät väkivaltaa hyväksyvää kulttuuria. Miesten tasa-arvokysymyksiä selvittäneen työryhmän mukaan asenne miehiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan on salliva.

 

Työelämän osalta sukupuolierot liittyvät niin palkkaan, hoivavastuun jakautumiseen kuin etenemismahdollisuuksiinkin. Naisten ja miesten palkkaero on Suomessa noin 16–17 prosenttia miesten hyväksi. Tasa-arvovaltuutetun mukaan tämä johtuu työelämän eriytymisestä naisten ja miesten ammatteihin, niiden erilaisesta palkkatasosta ja perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta. Muita työelämän tasa-arvo-ongelmia ovat esimerkiksi pätkä- ja silpputöiden kasautuminen erityisesti nuorille naisille. Naiset myös etenevät edelleen tahmeasti keskijohtoa korkeampiin tehtäviin. Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisia on alle kolmannes ja toimitusjohtajista pieni murto-osa.

 

Hoivavastuun epätasainen jakautuminen näkyy myös yhtenä kompastuskivenä naisten työurissa. Esimerkiksi lasten ja omien vanhempien hoivaaminen kuormittaa ja vaikuttaa jaksamiseen myös töissä. Hoivavastuun epätasaiseen jakautumiseen liittyvät erot näkyvät myös siinä, että avio- ja avoeron jälkeen lapset jäävät yleensä asumaan äidin luokse. Suomessa olisi vielä parannettavaa siinä, että myös miehille sallittaisiin suurempi vastuu hoivasta.

 

Tasa-arvossa tulee ottaa huomioon myös muunsukupuolisten tasa-arvo. Sukupuoleltaan moninaiset ihmiset kokevat esimerkiksi enemmän syrjintää ja heidän erityistarpeensa usein unohdetaan yhteiskunnassa. Lainsäädännössä on tunnistettava ja otettava yhdenvertaisesti huomioon erilaiset sukupuolet ja perhemuodot, kuten samaa sukupuolta olevat vanhemmat ja erilaiset uusperheet.

 

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kokoomukselle valmistellaan sukupuolten tasa-arvoa koskeva asiakirja, johon kootaan kokonaisesitys kokoomuksen tavoitteista sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi.

 

 

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry.

 

 

 

Janika Takatalo                                                              Niilo Nissinen

Puheenjohtaja                                                                Pääsihteeri