Aivan aluksi haluan kiittää Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:tä eilisistä vuosijuhlista. 15 vuotta on hyvä ikä liitolle.

Näin juhlan jälkeisenä päivänä realiteetit alkavat tulla esiin, usein vahvempana kuin itse juhlapäivänä.  Arkinen aherrus jatkuu yhä kiihtyvällä tahdilla. Iän karttuessa odotetaan tekojen seuraavan perässä.  SAMOK on yhdessä SYL:n kanssa ollut ylivoimaisesti aktiivisin kampanjoija ja näkyvin lobbari tämänkertaisissa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Siitä kiitos koko Suomen korkeakouluopiskelijoiden puolesta.

Myös jotain on saavutettu, mikäli niukasta mediatiedotuksesta voi jotain poimia. Opiskelijajärjestöjen ajama opintotuen indeksiin sitominen näyttää toteutuvan. Ehdolliset onnittelut siis hyvin tehdystä lobbaustyöstä. Haluan kuitenkin muistuttaa, että opintotukityö alkaa vasta nyt. Edellinen uudistus ei ollut uudistus sen epäonnistuessa rakentamaan Suomeen toimiva opintotukijärjestelmä korkeakouluopiskelijoille. Tuhatkunnan huolena on ollut opiskelijaliikkeen taisteluhautoihin kaivautuminen, mikäli opintotuki sidotaan indeksiin. Kannustankin kaikkia opiskelija-aktiiveja ajattelemaan omilla aivoillaan ja mahdollisimman laajalti. Totuushan on, että opintotuki on riekaleinen ja vanhakantainen järjestelmä , joka kaipaa tuuletusta. Tarjolla on toimivampia järjestelmiä, jotka voidaan ottaa käyttöön kunhan tahtoa riittää. Nyt on jokaisen aika sanoa mielipiteensä, vahvasti!

Harras toiveeni on myös, että opintotuella ei ole myyty muita korkeakoulupoliittisia tavoitteita. Suomen korkeakoulurakenne kaipaa myös kipeästi uusia tuulia. Koko järjestelmän tulevaisuutta tulee pohtia; onko duaalimalli oikea tapa toimia, mitä tehdä käsiin räjähtäneelle kampusten lukumäärälle tai tutkintonimikkeille. Toivon avointa keskustelua, jossa kaikki mahdollisuudet otetaan huomioon.

Myös koko ammattikorkeakoululaki kaipaa suurempaa uudistamista. Rahoitusmalli on nykyisellään suorastaan onneton, eikä kannusta ammattikorkeakouluja panostamaan opetuksen laatuun ja nopeaan valmistumiseen nopeasti. Jos ja kun lakia uudistetaan, joutuu SAMOKin ja SYL:n yhteisrintama koetukselle pakkojäsenyyden osalta. SYL kun ei tunnetusti ole avoimesti tukenut SAMOKin vaatimuksia pakkojäsenyyden laajentamisesta opiskelijakuntiin. Lienee sanomattakin selvää, mitä mieltä Kokoomusopiskelijat ovat tästä asiasta. Mutta keskustelu on aina hyvästä.

Akavan uusi puheenjohtaja Sture Fjäder peräänkuulutti järkeä opiskelupaikkojen määrässä korostaen työelämän näkökulmaa. Ammattikorkeakoulutuksen perimmäinen tarkoitus on kouluttaa korkeatasoisesti koulutettuja osaajia nimenomaan työelämän tarpeisiin. Osa ammattikorkeakouluista on unohtanut perustehtävänsä haihatellen tieteellisen tutkimuksen puolelle. Olisiko siis opiskelijaliikkeen yhteisponnistuksen paikka jälleen muistuttaa korkeakouluja tehtävästään ja olemassaolonsa perustasta?

Perustehtävä ei ole ainoa asia, minkä sekä yliopistot, että ammattikorkeakoulut ovat unohtaneet. Poliittisen toiminnan ja mielipiteiden ilmaisun vapaus Suomessa on yksi tärkeimmistä demokratian peruslähtökohdista. Poliittinen toiminta on vähintäänkin arveluttava tabu kampuksilla kun taas ainejärjestötoiminta on täysin hyväksyttävää ja kannustettavaa. Maailmassa on virhe, jälleen.

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt, sitoutumattomat ja sitoutuneet ovat vedonneet avoimeen poliittiseen kulttuuriin kampuksilla. Vetoomus sisältää myös viestin siitä realiteetista, että opiskelijatoiminta on politiikkaa, halusi sitä tai ei. Lähitulevaisuudessa on aika viedä valtakunnalliset vetoomukset ja toiveet paikalliselle tasolle. Syksyllä käydään jälleen ylioppilas- ja opiskelijakunnissa edustajistovaalit, joissa päätetään suunta Suomen opiskelijapolitiikassa paikallisesti ja sitä kautta valtakunnallisesti. Minullakin on yksi toive teille kaikille. Olkaa rohkeasti poliittisia!

Rauhallista kesää toivottaen,

Saku

Kirjoittaja on Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen.