Kesä on kääntynyt ehtoopuolelleen, vaikkakin on myönnettävä, että olen odotellut innolla milloin se oikeasti alkaa. Kelit eivät ihan niin kesäiset ole olleet. Mutta ei kannata valittaa, voi sanoa ettei ollut ainakaan niin paahtavan kuuma kuin parina edellisenä kesänä.

Tämä kesä lukeutui harvinaisuuksiin allekirjoittaneen historiassa. Kyseessä oli kolmas kesä, jolloin olin kesälomalla. Viime kesänä ehdin viikon verran olla ja vuonna 2009 ollessani SAMOKin puheenjohtajana ehdin muutaman viikon keräillä voimia. Muut kesät yli kymmenen vuoden ajan ovatkin sujuneet suoraan koulunpenkiltä työmaalle siirtyessä ja toisin päin.

Kaikki työ on kannattavaa, sanovat. Totta se on. Opiskelijoiden työnteolla tämä maa pysyy käynnissä kesät talvet. Aikanaan keväällä 2009 ollessani silloisen SYL:n puheenjohtajan Jussi Rauvolan kanssa Maikkarin haastattelussa opiskelujen nopeuttamisesta ja opintotuesta juttelimme ennen ohjelmaa takahuoneessa. Heitin ilmoille ajatuksen, joka oli pyörinyt mielessäni jo useita vuosia lähinnä hyvänä vitsinä. Opiskelijoilta välillä kuulee lakkopuhetta. Opiskelulakkoon pitäisi mennä, jotta saataisiin paremmat oltavat. Heitin ilmoille, että miksipä ei mentäisi työntekolakkoon ja katsottaisi, miten esimerkiksi palvelualat pärjäisivät ilman opiskelijoiden työpanosta. Jussi otti kopin vitsistäni ja pisti pallon eteenpäin suorassa Huomenta Suomi –lähetyksessä saaden melkoiset otsikot aikaan. ”Opiskelijajohtaja ehdottaa valtakunnallista lakkoa opiskelijoille!”, luki niin MTV3:n, YLE:n että monen muun sivuilla. Hups………

No, nyt tämän kesän jälkeen olen huomannut, että se pienikin hengähdystauko tekee melkoisen hyvää kovan aherruksen ohella. On se sitten pitkä viikonloppu tai ihan pidempikin tauko, niin kyllä se auttaa jaksamaan.

Meillä Kokoomusopiskelijoissa syksy alkoi viimeistään nyt maanantaina, kun kaikki alkavat olla töissä niin puoluetoimistolla, että muuallakin. Tulevana viikonloppuna liittohallitus pääsihteerin kera vetäytyy suunnittelemaan syksyn kuviot kuntoon ja aloittaa tietenkin jo ensi vuoden suunnittelua. Hyvä näin, sillä loppusyksy meneekin melkeinpä toteuttaessa, on syksyllä sen verran tekemistä. Kuntavaalit tulevat, valtakunnallisten opiskelijaliittojen liittokokoukset aiheuttavat kuhinaa puhumattakaan omastamme. Syksyssä on järjestökentällä sellainen sopiva kuhina ja sähköisyys joka ikinen kerta, sen takia sitä odottaakin innolla ja osittain myös pelonsekaisin tuntein. Joka vuosi siitä on selvitty ja joka kerta tulee pitkä ja syvä huokaus, kun se on ohi.

Kävin viime viikonloppuna rehellisesti kuokkimassa SAMOKin Kesäseminaarissa Mustialassa huomatakseni, että vaikka väki on vaihtunut, on meininki silti vallan mainio. Huomattava määrä keskusteluja, höpinää, luokattoman huonoja juttuja, räkänaurua ja yhdessäoloa. Ilokseni huomasin myös poliittisesti aktiivisten toimijoiden määrän lisääntyneen taas viime vuodelta. Tämä suunta on minusta hieno, sillä aktiivinen ja kriittinen kansalaisuus pääsee varsin onnistuneesti esille juuri poliittisen aktiivisuuden kautta. Tätä tavoitetta haluan myös itse olla viemässä eteenpäin

Lopuksi haluan toivottaa kaikille jaksamista syksyn kiireeseen, aktiivista otetta nykyisiin ja tuleviin haasteisiin sekä halua jaksaa hymyillä, vaikka tiukkaa välillä tekeekin. Sillä jos menettää kykynsä nauraa itselleen, on peli menetetty näissä kuvioissa.

Hymyillään kun tavataan,

-Saku

Kirjoittaja on Kokoomusopiskelijoiden pääsihteeri