Euroopan unionilta vaaditaan ratkaisua milloin mihinkin ongelmaan ja aina kritisoidaan, jos ratkaisua ei kuulukaan. Monesti ongelmana on jäsenvaltioiden oma haluttomuus luovuttaa ongelmanratkaisun kannalta olennaisia resursseja tai päätösvaltaa unionille. Mikäli tahdomme EU:n olevan suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa, meidän täytyy antaa sille myös siihen vaadittavat työkalut. Muussa tapauksessa on turha valittaa saamattomuudesta.

Eilen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli parlamentin täysistunnossa komission valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta. Kyseisessä asiakirjassa pohditaan unionin tulevaisuutta ja mihin suuntaan sitä tulisi kehittää seuraavan vuosikymmenen aikana. Erilaisia skenaarioita on annettu viisi: jatketaan entiseen tapaan, keskitytään vain sisämarkkinoihin, halukkaat tekevät enemmän yhdessä, tehdään vähemmän mutta tehokkaammin tai tehdään paljon enemmän asioita yhdessä.

Valkoisen kirjan esittelyä seuranneessa debatissa Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja, Gianni Pittella, kritisoi Junckeria johtajuuden puutteesta tämän antaessa useita eri vaihtoehtoisia skenaarioita. Voi vain kuvitella minkälainen meteli siitä olisi noussut, mikäli Juncker olisi antanut EU:n suunnaksi vain yhden vaihtoehdon. Meteli tuskin olisi johtunut Le Penin ja kumppaneiden hurrauksesta Junckerin johtajuudelle.

Nyt pöydällä on siis useita erilaisia vaihtoehtoja, joista keskustelua tulisi käydä avoimesti kaikkien jäsenvaltioiden kaikilla tasoilla. Unionin tulevaisuuden suuntaa ei vain sanella Brysselistä, vaan mahdollisuuksia on useita. Valittamisen sijaan siihen tulee vaikuttaa. Jäsenvaltioiden täytyy ryhdistäytyä ja ottaa itse enemmän vastuuta EU:n kehittämisestä ainaisen Brysselin syyllistämisen sijaan.

Tommi Pyykkö
Kansainvälisten asioiden sihteeri
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta