Euroopassa juhlittiin kuluvalla viikolla Eurooppa-päivää. Kun EU:n perusta valettiin Roomassa 60 vuotta sitten, Eurooppa oli jaettu muurein ja piikkilangoin. Ajatus hiilen ja teräksen rauhanomaisesta jakamisesta oli terve tuulahdus. Idea kasvoi visioksi Euroopasta, jolla on yhteiset arvot. Tavoitteena oli myös rauha ja kansojen hyvinvointi. Näissä EU on onnistunut.

Eurooppalaisuuden voi monella tapaa katsoa olevan sukupolvelleni itseisarvo. Vaikka nationalistista populismia ja EU-erolla flirttailua on mantereellamme viime vuosina nähty, EU:lla on yhä kansan laaja ja vahva tuki. Myös juuri ratkenneet Ranskan presidentinvaalit vahvistivat väitettä, kun Euroopan, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta kampanjoinut ehdokas tuli selvällä enemmistöllä valituksi.

Kansainvälisyys on avoimuutta ja vuorovaikutusta. Avoimuus ja vuorovaikutus puolestaan ovat menestyksen ehtoja. Tämän voi Varsinais-Suomessa nähdä vaikka vain katsomalla telakan vuosiksi eteenpäin täynnä olevaa tilauskirjaa. Asiakkaita on ympäri maailman, ja Meyerin perheen kansainväliset suhteet tuskin ovat siihen vähiten syynä. Väestöllisesti pieni ja sijainniltaan kaukainen Suomi ei sulkeutumalla ikinä pärjäisi. Kansainvälisyys on avain kasvuun ja menestykseen.

Kansainvälisyyden ja kielitaidon voi nykymaailmassa katsoa luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa olevaksi perusedellytykseksi. Siksi on tärkeää, että jokaisella nuorella on yhtäläinen mahdollisuus hankkia kansainvälisiä valmiuksia. Nykyisellään kansainvälinen kokemus tuppaa kasautumaan kuitenkin vain niille nuorille, jotka saavat kotoa kannustusta ja rahoitusta. Näin ei pitäisi olla, vaan ovet auki maailmaan tulisi olla aidosti jokaisen nuoren avattavissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että tulevaisuudessa jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyisi kansainvälistymisjakso. Mahdollisuuksia tulisi ulottaa yhä vahvemmin myös lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Tämä on tärkeä linjaus, sillä koulutusjärjestelmän avulla voidaan tavoittaa suuri osa koko ikäluokasta ja sytyttää jo varhain kipinä maailmankansalaisuuteen.

Kansainvälisyys ja kielitaito kulkevat käsikkäin. Vahva ja monipuolinen kielitaito mahdollistaa eri kulttuureihin tutustumisen ja maailmalla pärjäämisen. Mitä nuorempana kieltenopiskelun aloittaa, sitä paremmin oppii. Suosittuja kielikylpyjä ja ensimmäiseltä luokalta alkavaa kieltenopetusta on kuitenkin nykyisellään tarjolla vain melko harvoille. Siksi olen innoissani ensi syksynä alkavasta kokeilusta, jossa tarkoituksena on tarjota varhaistettua kieltenoppimista yhä laajemmalle joukolle ja yhä monipuolisemmalla kielivalikoimalla. Tarkoitukseen on varattu 10 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana ja mukana kokeilussa on neljäsosa kunnista.

Kokemus, kontaktit ja kulttuurinen ymmärrys ovat valtavia voimavaroja sekä yksilön että kansantalouden tasoilla. Työnantajat arvostavat kv-jaksojen kerryttämää osaamista, mutta myös uteliaisuutta, sitkeyttä ja tuottavuutta. Kansainvälisempien koulutuspolkujen ja monipuolisemman kieltenosaamisen avulla vientivetoinen Suomi varmistaa osaavan työvoiman ja tarvittavat kontaktit tuleville vuosille. Suomi elää kansainvälisyydestä!

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja