Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää! Olen aina ollut kova lukija ja vannonut perinteisten kirjojen nimeen. Nyt kuitenkin annoin pikkusormen Bookbeat -sovelluksen kokeilujaksolle. Täytyy sanoa, että olen myyty. Pendelöin paljon Turku-Helsinki väliä, ja äänikirjat ja e-kirjat ovat siinä tosi kova juttu. Ehkä on minunkin aika myöntää, että tässä on lukemisen nykypäivä ja tulevaisuus.

Myös Euroopan tason päättäjien olisi hyvä tulla nykyaikaan digitaalisten kirjojen, lehtien ja oppimateriaalien osalta. Kirja on kirja – oli se sitten sähköinen tai painettu. Näitä kuitenkin kohdellaan verotuksessa eri tavoin, sillä painetun kirjan ALV on 10% ja sähköisen kirjan 24%.

EU:n voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi sallii jäsenvaltioille enintään kaksi alennettua verokantaa. Monet jäsenmaat ovat neuvotelleet poikkeuksia tähän direktiivin säätämisen tai unioniin liittymisen yhteydessä. Siksi nykyinen sääntely kohtelee jäsenmaita ja eri julkaisutapoja epätasa-arvoisesti.

Euroopan komissio ja parlamentti ovat jo näyttäneet vihreää valoa sille, että sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantaa voitaisiin alentaa. Asian käsittely EU:ssa on kuitenkin vielä kesken. Veromuutokset vaativat kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, ja kaikki jäsenmaat eivät ole olleet valmiita hyväksymään ehdotusta. Asiaa on tänä vuonna käsitelty Ecofin-neuvostossa kaksi kertaa. Puheenjohtajamaa Viro ei ole vielä päättänyt sitä, koska asia on esillä seuraavan kerran. Todennäköisesti kuitenkin syyskaudella.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi kannattaa sitä, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus soveltaa samaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin kuin painettuihin julkaisuihin. Valtiovarainministeri Petteri Orpo on kertonut tavoitteena olevan alvimuutoksen voimaantulo ensi vuonna. Kysyin myös MEP Henna Virkkuselta asiasta viikonloppuna Kokoomusopiskelijoiden syyskorkeassa. Asia on tosiaankin jumissa Euroopan pöydissä ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Nyt olisi tärkeää pitää asiaa esillä ja kohdistaa lobbausvoima jarrutteleviin jäsenvaltioihin.

Alennus tarkoittaisi todennäköisesti piristyvää e-kirjojen ja sähköisten lehtien myyntiä, ja heijastuisi siten myös kirja- ja media-alan työllisyyteen. Ehkäpä kaikkein tärkein peruste olisi kuluttajahintojen lasku etenkin oppimateriaaleissa. Yhä enenevässä määrin opetus on digitaalista ja oppimateriaalimaksut tekevät ison loven monen perheen ja opiskelijan rahapussiin. Digialvin laskeminen olisi mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta merkittävä teko. Samalla se saattaisi myös lisätä lukemista ja sitä kautta lukutaitoa, mistä olemme olleet Suomessa huolissamme.

Meidän tulee ottaa asiassa ohjat käsiimme, ja varmistaa muutos tavalla tai toisella mahdollisimman pian.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja