Helsingin Sanomat uutisoi tänään 23.8., että SDP kehottaa suomalaisia tekemään lisää lapsia. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne puhui ”synnytystalkoista” eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Kouvolassa.

Tarkoitus on varmasti hyvä. Syntyvyys on heikentynyt jo kuutena vuotena peräkkäin, ja suomalainen perhepolitiikka kaipaa kipeästi uudistamista. Työväenpuolueen retoriikka talkoista ampuu kuitenkin pahasti ohi. Minussa, nuoressa lisääntymisikäisessä naisessa, puhe synnytystalkoista saa lähinnä veren kiehahtamaan.

Miten asiasta sitten tulisi puhua? Valtio kun ei voi vauvoiksi muuttua. Päätös mahdollisesta perheen perustamisesta tehdään yksilötasolla. Siihen vaikuttavat muun muassa se, löytyykö kumppania, onko aika ja elämäntilanne sopiva, onko lapsia mahdollista saada tai halutaanko niitä edes ylipäänsä. Kaikki eivät halua, ja sekin on täysin hyväksyttävä valinta.

Kysymys syntyvyydestä on herkkä ja henkilökohtainen, mutta samalla huoli on myös yhteinen. Väestörakenne on kallellaan ja se vaikeuttaa tulevaisuuden hyvinvointivaltion ylläpitämistä. Jos Suomi haluaa lisää lapsia, sen pitää raivata perheellistymisen tieltä näkymättömiäkin esteitä. Hyvällä perhepolitiikalla ja työelämän joustoilla voidaan tehdä paljon sen eteen, että syntyvyys Suomessa nousisi.

Suomi tarvitsee kipeästi perhevapaauudistuksen. Kokoomuksen kaavailemassa mallissa yhdistyisivät lapsen etu ja perheiden valinnanmahdollisuus, perheen ja työn parempi yhteensovittaminen sekä naisten korkeampi työllisyys. Kaikki tämä. On tuskastuttavaa, että moni puolue ei ole tähän valmis tai haluaa viivyttää päätöksentekoa.

Juuri me nuoret aikuiset korkeakoulutetut olemme niitä, joiden perheellistymisen perään demarit ja muut tahot niin kovasti kurkottelevat. Ehkä olisi siis hyvä kysyä meiltä, mitä yhteiskunta voisi tehdä. Huoltajakorotus opintotukeen oli tarpeellinen, mutta opiskelijoiden perheen perustamisen tiellä on yhä usein taloudellisia esteitä. Työurat ovat epäsäännöllisiä ja valmistumisen jälkeen kitkutellaan määräaikaisissa työsuhteissa vuosia. Tämäkään ei välttämättä luo tarpeeksi vakaita oloja perheen perustamiselle.

Nykyajan nuoret aikuiset eivät ole myöskään homogeeninen porukka. Perhepolitiikan pitäisi huomioida nykyistä paremmin erilaiset perheet ja erilaiset elämäntilanteet. Haluamme myös työelämän tasa-arvoa, emmekä mallia joka pakottaa naiset jäämään koteihinsa. Myös varhaiskasvatus liittyy kuvioon, mutta siinä on onneksi tämän hallituskauden aikana menty paljon eteenpäin. Esimerkiksi ensi vuoden alusta 6700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.

Antti Rinteelle tahtoisin sanoa, että sen sijaan, että kannustaa nuoria synnytystalkoisiin, voisi vaikka keskittyä painostamaan muita puolueita perhevapaatalkoisiin. Päätösten aika on syksyn budjettiriihessä.

Janika Takatalo
Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja