AnttiPSosiaalidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n varapuheenjohtaja Hanna Hylkilä kirjoitti 14.8.2013 nettikolumnissaan “Leveällä kukkarolla saa jopa korkeakoulututkinnon” yksityisistä korkeakoulutusta antavista toimijoista.
Hylkilä puolustaa kunnon sosiaalidemokraatin lailla julkista korkeakoululaitosta, joka tietenkin ansaitsee kehuja. Kirjoitus sisälsi niin paljon asiavirheitä, että lienee syytä hieman oikoa niitä.

Yksityiset korkeakoulut

Hylkilän mukaan “Koulutus näissä filiaaleissa maksaa mansikoita, koulutuksen laatua valvotaan heikosti sekä työllistymisestä ei ole tarkkaa tietoa”

Pureudutaanpa hieman Hylkilän väitteeseen. On älyllisesti epärehellistä niputtaa kaikki kolme Suomessa tällä hetkellä yksityistä koulutusta tarjoavaa laitosta yhteen. Suomessa toimivat:

  • Helsinki School of Business on suomalainen yksityinen koulutuslaitos. Tämä uusi tulokas ei anna korkeakoulutusta, joka johtaisi kanditaatin tai maisterin tutkintoihin. Koulu järjestää kauppatieteiden lyhytkoulutusta, jonka sisältöön voi tutustua täältä.

Tiivistäen EBS on yksityinen korkeakoulu, joka järjestää aivan tavallista korkeakoulutusta. Sen myöntämä tutkinto antaa ammattipätevyyden samalla tavalla kuin esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto. Koska kyseessä on normaali ulkomainen korkeakoulu, ovat sen opiskelijat oikeutettuja mm. KELAn ulkomaan opintotukeen, asumislisään sekä VR:n matka-alennuksiin.

  • Tallinn University Law School on valtiollinen yliopisto, joka kouluttaa maksua vastaan oikeustieteilijöitä Helsingissä. Koulutus on alkanut viime syksynä Helsingissä, joten tämä uusi tuttavuus voi aiheuttaa pelkoa. Tallinnan yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan maisterin tutkinto antaa työmarkkinoilla relevantin ja oikean koulutuksen. Erona kotimaiseen on se, että opiskelija on maksanut tutkinnosta, välttänyt kouluun pyrkimiseen kuluneet välivuodet ja valmistunutkin nuorena.

Suomessa toimii siis kolme toisistaan poikkeavaa maksullista koulutusta tarjoavaa koulua. Näistä yksi, HELBUS, ei anna korkeakoulututkintoa, vaan koulutus on täydennettävä jatko-opinnoilla. Koulutus ei siis ole hämäräperäistä eikä sitä laaduttomaksikaan voi teilata. Ei ainakaan, jos sitä vertaa kotimaassa rimanalittajaksi profiloituneeseen Tampereen yliopistoon, jolla on edelleenkin laatujärjestelmien auditointi läpäisemättä. Odotammekin mielenkiinnolla ministeriön toimenpiteitä Tampereen yliopiston tutkinnonanto-oikeuksia kohtaan.

Mansikanmakuiset lukukausimaksut ja kortistoon valmistuminen

Mitä sitten maksaa lukuvuosi yksityisessä korkeakoulussa Suomessa? Mansikan kilohinnasta riippuen on koulutus mielestäni hinnaltaan maltillista. HELBUS perii vuodesta 3226 euroa, Estonian Business School 2710€ ja Tallinn University Law School 3952€. Jos vertaa esimerkiksi kolmea välivuotta työttömänä kotisohvalla ja korkeakoulutuksesta maksamista, ei totuus ole niin mustavalkoinen kuin Hylkilä esittää.

Hylkilä väittää tekstissään, ettei yksityisen koulutuksen työllistämisvaikutuksista ole mitään takeita. Hän on osittain oikeassa, sillä kukaan ei ole vielä ehtinyt valmistua yksityisestä korkeakoulusta kandidaatiksi tai maisteriksi! Kortistoon kouluttautumista lienee turha pelätä, koska ammattitaitoisille ja kansainvälisille kauppatieteilijöille löytyy aina kysyntää tai sitten he työllistävät itsensä. Paljon heikommin asiat voivat olla esimerkiksi julkisen korkeakoulutuksen käyneellä torniolaisella kulttuurintuottajalla (amk-tutkinto).

Tervetuloa maailma!

Miten siis yksityiseen korkeakoulutukseen tulisi suhtautua? Me kokoomusopiskelijat annamme muutaman vinkin.

  •  Suomen vahvuus on nyt ja tulevaisuudessa laaja-alainen, laadukas ja eurooppalaisille opiskelijoille maksuton korkeakoulutus. Suomalainen systeemi edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kaikilla haluavilla on mahdollisuus päästä osalliseksi sivistyksestä.
  • Yksityisessä korkeakoulutuksessa ei ole mitään pahaa, eikä mitään hysteerisesti pelättävää. Jos suomalainen julkinen järjestelmä on kunnossa, ei yksityinen järjestelmä nouse uhkaamaan julkisen koulutuksen asemaa. Sen sijaan yksityinen koulutus pakottaa myös julkista koulutusta nostamaan tasoaan.
  • Yksityinen koulutus täydentää julkisen koulutusjärjestelmän puutteita. Olisi järkevää, jos Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) tekisi näille kouluille laatujärjestelmän auditoinnin. Näin kaikella korkeakoulutuksella Suomessa olisi asiakastakuu. Lukuunottamatta niitä julkisia laitoksia, jotka eivät täytä kriteereitä.
  • Maailmalla korkeakoulutuksesta jopa 90% on maksullista ja tarjonnan rantautuminen Suomeenkin on tervettä!

Koulutuksen perässä liikkuminen, koulutuksesta maksaminen, koulutusinflaatio ja verkko-oppimisen vallankumous ovat tosiasioita aivan kuten globalisaatio. Niiden edessä voi työntää päänsä puskaan ja sanoa “Ei”, tai sitten ne voi nähdä mahdollisuuksina ja miettiä keinoja Suomessa annettavan korkeakoulutuksen kehittämiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Antti Pynttäri
Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen 2013
Helsingin Yliopiston opiskelija