Blogi


Vesistöjemme kalojen selviytyminen edellyttää päättäjien ja kansalaisten yhteistyötä


Suomen vesistöissä elää 12 kalalajia, jotka ovat ihmisen toiminnan vuoksi vaarassa. Kaikki nämä lajit yhtä lukuunottamatta luokitellaan vaelluskaloihin. Vaelluskalat käsittävät joukon lajeja, joita yhdistää niiden elinkiertoon olennaisesti liittyvä vaelluskäyttäytyminen. Määrittely kuitenkin on jossain määrin keinotekoista ja näin ollen vaelluskalan käsitteen raja on veteen piirretty viiva. Kalastuslaissa (379/2015)  määritellyt vaelluskalalajit ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, toutain, taimen sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavat kannat. Näistä lajeista järvilohi, saimaannieriä, meriharjus ja meritaimen ovat äärimmäisen uhanalaisia ja vaellussiika, ankerias ja taimenen napapiirin eteläpuoleiset sisävesikannat erittäin uhanalaisia.

 

Vaelluskalojemme uhanalaisuus johtuu suurilta osin vesiympäristöä muuttaneista toimenpiteistä, kuten jokien patoamisesta. Jokien patoaminen vesivoimatuotantoa varten on johtanut siihen, että vaelluskalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen. Vaelluskalat ovat kärsineet myös kalastuksen vaikutuksista. Niitä joutuu sivusaaliiksi muun kalastuksen yhteydessä, minkä lisäksi kaloja pyydetään alamittaisina ja liian suuria määriä suhteessa kantojen kestävyyteen.Vaelluskalojen pyyntiä tulee säädellä tutkijoiden määrittelemin kiintiöin, riittävän suurin alamitoin, rauhoitusajoin sekä -aluein. Kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia on myös edistettävä kalateitä rakentamalla. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2011 ilmestyneen kansallisen kalatiestrategian painopisteenä on vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen luontaista vaellukseen perustuvaa elinkiertoa tukevilla toimenpiteillä, joista kalatiet ovat yksi tärkeimmistä osista. Muutenkin strategiaa määrittää se, että painopiste siirtyy istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen esimerkiksi parantamalla kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia kalateiden sekä virtavesikunnostusten avulla.

 

Vaelluskalakantojen tilanne on huomioitu myös poliittisessa päätöksenteossa; hallitus on nostanut kalakantojen elvyttämisen kärkihankkeeksi. Hankkeeseen on varattu seitsemän miljoonaa euroa ja se käsittää uhanalaisten kalalajien suojelun esimerkiksi kunnostamalla lisääntymis- ja poikasalueita, lohenkalastuksen säätelyjärjestelmää uudistamalla sekä pilottihankkeilla, joiden tavoitteena on kalakantojen lisääntymiskierron palauttaminen. Hankkeessa keskitytään myös yksittäisiin lajeihin, kuten äärimmäisen uhanalaiseen Saimaan järviloheen. Järvilohi on elossa ainoastaan poikasistutusten vuoksi. Poikaistutukset ovat äärimmäisen uhanalaisten lajien säilymisen kannalta välttämättömiä, mutta ne eivät ole riittävä keino säilyttää lajien elinvoimaisuutta, jos kalojen lisääntymiskierto on mahdotonta kutuesteiden vuoksi. Jatkossa kärkihankkeen ansiosta järvilohen lisääntymis- ja poikasalueita on alettu kunnostaa.

 

Vaelluskalakantojen suojelu ja elvyttäminen on tärkeää, sillä se edesauttaa kalastusmatkailun lisäämistä ja on näin ollen taloudellisesti järkevää. Taloudellisen aspektin lisäksi suojelutyö parantaa esimerkiksi Itämeren ekologista tilaa, mikä tarkoittaa sitä, että sen vaikutukset näkyvät myös vesistöissä. Hallituksen ajama politiikka on suuri edistysaskel kalakantojen palautumisen kannalta, mutta myös kalastajien ja paikallisten toimijoiden sitoutuminen esimerkiksi jokien kunnostukseen talkootyöllä ja kestävään kalastukseen on avainasemassa siinä, että vaelluskalat rikastuttavat Suomen vesistöjä jatkossakin.

 

Anne Pynttäri

Kokoomusopiskelijoiden liittohallituksen jäsen

Kokoomusopiskelijoiden liittokokous: kaupungistumista sujuvoitettava asuntotuotannolla


Liittokokouskannanotto 26.11.2017 Julkaisuvapaa heti   Kokoomusopiskelijoiden liittokokous: kaupungistumista sujuvoitettava asuntotuotannolla Kokoomusopiskelijat vaatii lisää ...
LUE LISÄÄ

Eurooppalainen sosiaalipilari on tuloillaan – Mitä vastaa Suomi?


Usein kun porukasta lähtee pois se, jolla ei ole muuta sanottavaa kuin ”ei” jokaiseen ehdotukseen, porukka pääsee täyteen vauhtiin. Niin myös Euroopan unionissa. Viimeisen vuoden aikana Euroopan ...
LUE LISÄÄ