Ajankohtaista


Sosialismista ja moraalista


Tässä blogikirjoitelmassa käsitellään sosialismia, ja hieman markkinatalouttakin, moraalin näkökulmasta. Myönnettäköön, ettei moraalin tyhjentävä määrittely ole – varsinkaan tässä – mahdollista. Onneksi seuraavat pointit eivät sitä edellytäkään. Moraalin suurpiirteinen ymmärtäminen teon arvottamisena suhteessa ”hyvään” ja ”pahaan” on riittävää.

Sosialismi, enemmistön hirmuvaltaa

Kuvitellaan huone, jossa on kolme minipossua, joilla on hassut hatut (tämä on vertauskuva; minä päätän hahmoista, pahoittelen). Huoneessa on itsenäinen yhteiskunta- ja oikeusjärjestyksensä sekä lähtökohtainen vapaus tehdä päätöksiä omista teoistaan. Jokainen minipossu ansaitsee tulonsa laillisella työllä, jonka määrään ja laatuun on voinut itse vaikuttaa. Yhdellä minipossulla on suuremmat tulot kuin kahdella kaverillaan. Kaksi pienituloisempaa minipossua äänestävät, että merkittävä osa suurempituloisen minipossun tuloista otetaan häneltä pois. He voittavat äänestyksen, koska he ovat enemmistö. Näin saaduilla varoilla luodaan pienempituloisille minipossuille etuuksia ja tulonsiirtoja sekä hankitaan kaikille minipossuille vielä hassummat hatut. Käyttötarkoitus on pointin kannalta itse asiassa merkityksetön, koska se, mitä rahoitetaan, on eri asia kuin se, miten rahoitetaan. Mainittakoon, että pienempituloiset minipossut perustelevat tekoaan sillä, että he – jostain kumman syystä – eivät pidä varallisuuseroista. Oliko minipossujen enemmistön teko moraalisesti enemmän hyvä vai paha? Voiko pelkästään se, että jokin teko tehdään enemmistön mandaatilla tehdä siitä hyvän?

Sosialismi tarvitsee väkivaltaa

Objektiivisuuden nimissä on pakko todeta, että niin tarvitsee jokainen muukin valtiollinen yhteiskuntajärjestys (myös oma lempparini markkinatalous), eikä tarkoitus olekaan moittia väkivaltakoneiston väkivallan uhkaa sinänsä edellyttäen, että väkivallan uhka luo turvallisuutta yksilön oikeuksia kunnioittaen. Sosialistisen valtion kovassa kontrollissa, yliaktiivisuudessa, potentiaalista väkivaltaa on kuitenkin paljon enemmän kuin esimerkiksi markkinataloudessa. Eläinteemalla jatkaen verokarhun taustalla odottaa aseen piippu. Tämän vuoksi onkin hyvin valitettavaa, jopa moraalisesti moitittavaa, jos verokarhun saa talutushihnaansa sosialisti. Miten olisi käynyt edellisen esimerkin suurempituloiselle minipossulle, ellei hän olisi alistunut enemmistön hirmuvaltaan, vaan vaatinut yhdenmukaista kohtelua kaikille? Olisiko järjestetty kehitysiltama sosialismin solidaarisessa hengessä kivoine vegetarjoiluineen? Ei olisi. Po. minipossua olisi rangaistu, ja rangaistus olisi pantu täytäntöön viimekädessä väkivallalla.

Aktiivinen teko v. tekemättä jättäminen

Sosialismi pyrkii puuhakkaaseen valtioon, joka ohjaa innokkaasti kaikkea yhteiskunnassa tapahtuvaa – loppujen lopuksi ihmisen elämää. Puhtaassa markkinataloudessa ihanteena taas on väliintulo vain tietyillä melko tarkkarajaisilla sektoreilla. Oletetaan argumentin vuoksi, että sosialismin lisäksi myös markkinatalous johtaisi johonkin negatiiviseen lopputulemaan – vaikkapa siihen, että ihmiset menestyvät toinen toistaan paremmin, mikä saa aikaan hirmuisen hirvittäviä varallisuuseroja. En jaksa enää sotkea minipossuja tähän, vaan ilmaisen pointin vähemmän typerästi. Sosialismi päätyy huonoon lopputulokseen aktiivisilla teoilla, markkinatalous (argumentin vuoksi) puolestaan passiivisuudellaan. Vaikka sekä aktiivinen teko että tekemättä jättäminen voi olla moraalisesti paha, antaisin ankaramman moraalisen moitteen aktiiviselle teolle kuin tekemättä jättämiselle. Mainittakoon lisäksi, että kumpainenkin toimintatapa voi olla tahallinen tai tahaton, mutta kumpaa arvioisit herkemmin tahallisena?
Haluaisin vielä blogikirjoitukseni loppukevennykseksi – millään tavoin asiaan liittymättä – avautua siitä, että vasemmistoanarkismi on käsitteenä ristiriitainen ja järjetön, mutten osanne, koska en pysty käsittämään koko asiaa. Minua on vilpittömästä pyynnöstäni yritetty auttaa, mutta vasta-argumentointi (valtiot eivät tarvitse rajoja tai olemassaoloa kunhan ovat tarpeeksi kommunistisia, ja sitten kaikki asiat voidaan ratkaista työväentalolla tjms.) on yhtä typerää kuin isänmaavastainen rumpujen päristely.

Olli Siilos
Turun Kokoomusopiskelijat – AKN ry:n varainhankintavastaava, minipossujen ystävä